Alaselkäkivun hoito käyntiin STarTti-laukauksella

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Kuinka nopeasti ja miten saamme tämän potilaan/asiakkaan alaselän kuntoon?” Itse ainakin huomaan kysyväni näitä kysymyksiä itseltäni aika usein. Käytännössä kysymys voidaan esittää myös “pystytäänkö alaselkäkivun kulkua ja hoidon tehokkuutta ennustamaan?” Kuten varmaan arvaattekin, näyttöön perustuva vastaus tulee tyylitellä muotoon “alaselkäkivun hoito riskiluokittelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa alaselkäkivun kulkua ja ohjata interventioita”. Mutta kuinka? Tässä kirjoituksessa tutkaillaan kuinka alaselkäkivun hoito voi tarkentua tai tehostua verrattuna ns. normaaliin hoitoon STarT Back Screening Tool -kyselylomaketta ja sen ohjaamaa hoitoa yhtenä vaihtoehtona käyttäen.Jatka lukemista

Millä keinoin nivelrikko voidaan saada kuriin?

Nivelrikko vaivaa montaa vanhusta

(Kuva: Jan Fidler, [CC-BY 2.0])

Nivelrikko saattaa kuulostaa varsin pelottavalta tai uhkaavalta termiltä, viittaahan nimikin siihen että jotain on mennyt “rikki”. Kuitenkin aivan kuten ihosi, myös luustosi vanhenee – toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Toisilla siitä koituu enemmän vaivaa ja toisilla taas vähemmän. Nivelrikko vaivaa myös montaa suomalaista, mutta tiedätkö mitä hoitoja siihen suositellaan? Entäpä mitä hoitoja nivelrikkopotilaat lopulta käyttävät? Yllättävää kyllä, kun puhutaan konservatiivisesta (eli tässä tapauksessa lääkkeettömästä ei-leikkaushoidosta) tehokkaimmat hoidot eivät olekaan kaikkein suosituimpia!

Jatka lukemista

Fysioterapiasta tutkittua tietoa – Ilmaiseksi?

Knowledge is power

Tieto tekee supersankareita? Olisiko kuitenkin olemassa parempia tapoja hankkia tietoa kuin vahvistamalla muskeleitaan painavien kirjojen äärellä? (Kuva: Avrajyoti Mitra [CC BY 2.0])

Lääketieteen ja fysioterapiankin tulee olla ns. näyttöön perustuvaa, mutta miten ja mistä tietoa kannattaa etsiä? Internet on mullistanut monta alaa ja sen myötä kaikenlaisen tiedon määrä on lisääntynyt valtavasti. Näin on käynyt myös fysioterapian ja lääketieteen alalla ja ennen kaikkea tietoa on nyt huomattavasti helpompi hankkia. Tiedosta on myös tullut enenevässä määrin bisnestä, mikä on nostanut joidenkin lehtien ja artikkeleiden hinnat taivaisiin. Onneksi jotkut lääketieteen alan lehdet ovat joko lähteneet antamaan artikkeleitaan ilmaiseksi luettavaksi tai perustaneet toimintansa täysin open access -linjalle. Lisäksi netin käyttäjien suuri ystävä Google osaa auttaa etsivää. Ohessa muutama poiminta…Jatka lukemista

Polvikipu ja neljä syytä

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikipu on yleistä liikkujilla ja urheilijoilla ja kaiken kukkuraksi erilaisten polvivaivojen kirjo on laaja ja mukavan sekava. Termit juoksijan polvi, Osgood-Schlatter, sääriluun kyhmy ja hyppääjän polvi ovat varmasti monelle tuttuja, mutta näiden eroja kysytään ainakin allekirjoittaneelta varsin usein. Lisäksi tähän raviin voidaan heittää mukaan myös troikka nimeltä Sinding-Larsen-Johansson ja heidän mukaansa nimetty syndrooma. Kaikissa neljässä on tavalla tai toisella kyseessä rasitusperäinen polvikipu, mutta mikä erottaa nämä neljä vaivaa toisistaan? Toivottavasti tämän luettuasi osaat vastata tähän arvoitukseen!

Jatka lukemista

Tunnistaisitko CRPS:n?

CRPS voi tuntua voimakkaana polttelevanakin kipuna.

CRPS on moninainen alueellinen kipuoireyhtymä, jossa pääoireena voi olla kipu, jota kuvaillaan usein hyvin monivivahteisin sanoin.
Kuva: Prairie Kittin

CRPS (eli lontoon kielellä complex regional pain syndrome) on yksi niistä, tässä tapauksessa surullisen kuuluisista, “rakkaista lapsista”, joilla on ollut historiansa aikana monta nimeä. CRPS on tunnettu mm. nimillä “RSD” (reflektorinen sympaattinen dystrofia), “Sudekin atrofia”, post-traumaattinen kipuoireyhtymä tai jos tilaan on liittynyt hermovamma, niin ollaan voitu puhua kausalgiasta. Suomeksi yleisimmin CRPS:ää kutsutaan lyhenteellä tai puhutaan monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä. Tämän tilan tunnistaminen on välillä vaikeaa ja sen diagnosointia hankaloittaa usein taustalla oleva trauma. Tavallisimmin CRPS saa alkunsa jostain traumasta, joskus suuremmasta ja joskus mitättömämmästä.

 Jatka lukemista

Odotusten mukaista toimintaa (OMT) – mobilisaatio vai manipulaatio alaselkäkipuun?

Kaikkeen manuaaliseen terapiaan (myös ortopediseen manuaaliseen terapiaan, OMT) liittyy manipulaatio- ja mobilisaatiokäsittelyt yhdessä muiden hoitomuotojen lisäksi. Manipulaatiolla tarkoitetaan kansankielellä nivelten “naksauttamista”, jolla pyritään vapauttamaan nivelen liikettä nopealla impulssilla. Mobilisaation pyrkimys on niin ikään helpottaa nivelen liikettä, mutta se on luonteeltaan rauhallisempaa joustattelua. Eli molemmilla tekniikoilla pyritään samaan lopputulokseen ja jos hieman oikaistaan voidaan ajatella että molemmilla tekniikoilla pyritään vaikuttamaan jopa samoihin rakenteisiin. Tuhannen taalan kysymys onkin; kumpi kannattaa – mobilisaatio vai manipulaatio?

Jatka lukemista