Yhteenvetoa CFT level 1 – koulutuksen annista

Tällä kertaa blogissa avataan UMPOF:n järjestämää CFT level 1- koulutusta, jonka kouluttajana toimi fysioterapian professori Wim Dankaerts Belgiasta. Hän on fysioterapian pitkän linjan konkari, jolla on pitkä kokemus niin kliinisestä työstä kuin tutkimusmaailmastakin. Hän kuuluu Pain-Ed -ryhmään, jonka tavoitteena on tuoda ihmisten tietoisuuteen tuoretta tutkimustietoa kivuntutkimuksen alueelta ja kumota erilaisia myyttejä, joita erityisesti alaselkäkipuun liittyy.

CFT (cognitive functional therapy) eli kognitiivinen toiminnallinen terapia on potilaskeskeinen lähestymismalli, jossa pyritään tunnistamaan erilaiset oireilun taustalla olevat biopsykososiaaliset mekanismit/tekijät ja yksilöllisen profiloinnin pohjalta kohdentamaan hoitointerventio oireilua ylläpitäviin muokattavissa oleviin tekijöihin.Näitä voivat olla etenkin erilaiset psykososiaaliset, toiminnalliset ja elintapoihin liittyviin tekijät, kuten uskomukset tiettyjen liikkeiden vaarallisuudesta ja selän vaurioitumisherkkyydestä, pelko-välttämiskäyttäytyminen, vähäinen liikunta, yksipuoliset liikemallit, liiallinen stressi, univaje jne. CFT:ssa pyritään lisäämään kivun ja kipuun liittyvien reaktioiden ymmärtämistä. Lisäksi olennaista on vahvistaa kuntoutujan minäpystyvyyden tunnetta ja ylipäätänsä antaa uskoa siihen, että myönteinen muutos on mahdollinen.Continue reading

CRPS:n hoito fysioterapian avulla – onko nimestä apua?

CRPS:ään liitetään usein ns. flare-up -ilmiö, jonka kipua voidaan kuvailla kuin kyseinen kehonosa-alue olisi syttynyt tuleen. (Kuva: Andy Maguire CC-BY 2.0)

Aikaisemmin blogissamme ollaan käsitelty CRPS:ää lähinnä sen tunnistamisen kannalta ja kerrattu muutamia siihen liittyviä perusasioita muun muassa diagnoosin muodostumisen kannalta. CRPS:n hoito voi olla hankalaa ja CRPS-potilaat usein mielletään haasteellisiksi ja joskus jopa vaikeiksi taikka mahdottomiksi hoitaa. Mahdottomia hoitaa CRPS-potilaat eivät kuitenkaan ole, mutta vaativat osakseen aikaa, ymmärrystä sekä kuuntelua. Kultaisen standardin puuttuessa, ollaan ajan saatossa kehitetty ja tutkittu useampiakin toisistaan täysin erilaisia hoitomuotoja, osa ollut hyödyllisiä, osa taas ei. Tässä kirjoituksessa en puutu niinkään CRPS:n hoitoon lääkkeiden, sähköstimulaatioiden tai muiden invasiivisten interventioiden osalta, vaan nyt keskitytään puhtaasti siihen, miten CRPS:n hoito onnistuu fysioterapeutin työvälineillä. Vaikka aihealue on laaja ja sen taustalla vaikuttaa usein monimutkaisetkin mekanismit, pyrin pitämään jutun lyhyenä. Tämä toisaalta johtaa siihen, että lähteiden osalta joutuu harrastamaan pientä kirsikan poimintaa, joskin olen pyrkinyt viittaamaan systemaattisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin, joten toivottavasti ette pistä pahaksenne.Continue reading

Nivelkipu vierailulla syysopintopäivillä

syysopintopaivat-2016Viimeinenkin syksyn merkki saapui kun SOMTYn ja SMLYn yhteiset Syysopintopäivät järjestettiin jälleen 18.-19.11.2016 Tampereella Tampere-talolla. Tällä kertaa aiheena oli nivelkipu ja kaksipäiväisen seminaarin/kongressin luennot myötäilivät enemmän tai vähemmän tätä aihetta. Tänä vuonna kipu ja kipuun liittyvä neurofysiologia sekä mm. kuvantamisten heikohko korrelaatio kipuun ja toimintakykyyn tuli esiin useammassakin esitelmässä ja kahden päivän aikana taidettiin pohjimmiltaan puhua enemmän kivusta kuin nivelistä. Olemme keränneet tähän lyhyeen katsaukseen muutamat Syysopintopäivien pääpointit ja ne viestit mitkä mielestämme toistuivat eniten taikka muuten kolahtivat kovimmin.

Continue reading

Krooninen alaselkäkipu ja sen riskitekijät

https://pixabay.com/en/silhouette-man-race-run-114436/

”Don’t panic” ja jatka liikkumista! Voitaisiinko esimerkiksi kroonisen alaselkäkivun ennaltaehkäisy kiteyttää näinkin yksinkertaisesti? (Kuva: geralt. CC0 Public Domain)

Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Continue reading

Esittelyssä integroitu lähestymisnäkökulma – osa 2

Blogissa palataan ft OMT Jukka Nordströmin artikkelisarjaan ja sen toiseen osaan, jossa esimerkkien kautta avataan integroitua lähestymisnäkökulmaa. Artikkelisarjan ensimmäinen osa on luettavissa täällä.

 

kuva (CC0 public domain)

Reaktion kohteen määrittämisestä

Jalkapallossa ja jääkiekossa puhutaan usein pelisilmästä. Hyvän pelisilmän omaava pelaaja hahmottaa nopeasti mitä tapahtuu ja osaa reagoida tarkoituksenmukaisella tavalla tilanteeseen nähden. Vastaanotolla tarvitaan myös pelisilmää, joka suuntautuu integroidun lähestymisnäkökulman mukaisessa tavassa aivan aluksi siihen mihin asiakas reagoi. Toisin sanoen pyritään hahmottamaan mahdollisimman tarkoin syy sille miksi asiakas saapuu vastaanotolle. Yleensä – ei välttämättä – syy vastaanotolle hakeutumiseen konkretisoituu jonkinlaisena vaivana. Tämä syy (ei siis oirekäyttäytyminen) voidaan sitten alaluokitella lukeutumaan kinesiopatologisiin, patokinesiologisiin tai ”uupuneisiin, karanneisiin, väsyneisiin ja eronneisiin”. Kinesiopatologiset vaivat jaotellaan integroidussa lähestymisnäkökulmassa edelleen asennon, aktiviteetin ja kuormitussuunnan mukaisiksi häiriötiloiksi. Myös toimintahäiriöprofiilit sekä liikesuunnan mukaiset vaivat luokitellaan tähän kategoriaan. Continue reading

Onko alaselkäkipu loogista? Kokemuksia Peter O’Sullivanin koulutuksesta

Jos olet kuullut liikekontrollin häiriöistä ja liikehäiriöistä, olet saattanut törmätä myös Peter O’Sullivanin nimeen. Kyseinen herra on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt uraa uurtavaa työtä kroonisen alaselkäkivun luokittelemisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Australiassa Curtinin yliopistossa vaikuttava professori O’Sullivan on tekemässä tutkimusta Suomessakin ja hänet oli kutsuttu SMLY:n järjestämälle Manuaalisen lääketieteen ja terapian Levi-kurssille puhumaan aiheesta.

Alun perin kyseinen herra nousi fysioterapia-alan tietoisuuteen julkaisemalla kroonisen alaselkäkivun luokittelumallinsa 2005 Manual Therapy:ssa. Erona aikaisempiin luokittelumalleihin oli siinä, että epäspesifien alaselkäkipujen luokittelu perustui osittain myös asiakkaan tapaan liikuttaa alaselkää. Terapeuttinen harjoittelu rakentui siten liikkumistavan mukaan eikä sen mukaan, mikä kudos olisi vaurioitunut tai mitkä lihakset olivat heikentyneet tai mitkä nivelet ja rakenteet jäykkiä, kireitä tai yliliikkuvia. O’Sullivanin tapa luokitella alaselkäkipua on vähitellen saanut kannatusta fysioterapian ja lääketieteenkin aloilla ja esimerkiksi Hannu Luomajoen väitöskirjassaan kehittämä lannerangan liikekontrollin testipatteristo pohjautuu osittain O’Sullivanin alkuperäiseen luokittelumalliin.

Continue reading

Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho

(Kuva: Peggy_Marco [CC0])

Liikkumisen pelko voi vaikuttaa krooniseen kipuun ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa kuntoutuksen etenemistä. (Kuva: Peggy_Marco. [CC0])

Pelon ja kivun voi monesti havaita ihmisestä, vaikkei hän sitä ääneen kertoisikaan. Nämä kaksi omaavat muutenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen tunnistaa niiden eron omakohtaisen kokemuksen kautta. Molemmista voi kontekstista riippuen olla ihmiselle hyötyä ja haittaa ja molemmille on ominaista tarve suojautua. Miten suojautumisreaktio monessa tapaa sitten ilmenee? Aivan oikein, liikkeenä ja liikkumisena.

Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.

Continue reading

Esittelyssä integroitu lähestymisnäkökulma – osa 1

(Kuva: Greubel Forsey. [CC BY-SA 3.0])

Tässä artikkelisarjassa vierailevana kirjoittajana toimii NLP-koulutuksen läpikäynyt OMT-fysioterapeutti Jukka Nordström, joka peilaa uransa aikana tekemiään havaintoja fysioterapiasta pohjautuen omiin kokemuksiin, koulutuksiin sekä alan kirjallisuuteen. Tästä pohdinnasta on syntynyt ns. integroitu lähestymisnäkökulma, jonka avulla hän pyrkii tulkitsemaan potilaan oireita ja sen aiheuttamaa vaivaa moniuloitteisesta näkökulmasta huomioiden biopsykososiaalisen viitekehyksen. Kolmen artikkelin sarjassa avataan hieman taustoja lähestymisnäkökulmalle ja havainnollistetaan sen käyttöä muun muassa potilasesimerkein.

 

Taustaa lähestymisnäkökulmalle

Mitä tapahtuu, kun yrittää sovittaa kahta sellaista kappaletta toisiinsa, jotka eivät myötäile toisiaan kooltaan saatikka muodoltaan. Tietokonetta ei saa toimimaan, teeveetä ei saa päälle, wc-pöntölle ei mahdu eikä lego-palikoilla rakentelusta tule mitään. Hermot menee eikä homma toimi. Wikipedian mukaan paradigma on vähän kuin viitekehys. Se on jotain isoa ja laajasti käytössä olevaa ja oikeana pidettävää. Konteksti sitten on sama kuin asiayhteys. Siis jotain pienempää – selvästi. Sellainen mielikuva syntyy allekirjoittaneelle. Mitä tapahtuu, kun näitä palikoita yrittää sovittaa toisiinsa – fysioterapian konteksti ja biopsykososiaalinen (BPS) viitekehys? Ympärille jää löysää ja löyhää ilmaa. Tähän tarvitaan adapteria. Välikappaletta, jolla rajapinnat saadaan myötäilemään toisiaan.Continue reading

Ota kipu haltuun – suositeltavaa luettavaa kivusta

Olen tällä viikolla lueskellut lääkäri Helena Mirandan kirjoittamaa Ota kipu haltuun -kirjaa ja ajattelin blogissa hiukan availla kyseistä teosta lukijoille omien ajatusteni kera. Kirjassa on päivitettyä tietoa kivusta sekä erilaisten kivunhallinnan keinojen esittelyä. Se on suunnattu erityisesti kroonisista kivuista kärsiville, mutta myös heidän läheisilleen sekä ylipäätänsä kaikille kroonisesta kivusta kiinnostuneille ihmisille. Seuraavassa siis yhteenvetoa ja mietteitä kirjasta.Continue reading