Sunnuntain satunnaiset – Kipua, magneettistimulaatiota ja manipulaatioista

Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Continue reading

Nikamavaltimo ja niskan manipulaatio, osa 2 – Testaamisesta ja verenkierron muutoksista

Niskan rotaatio

Vaikuttaako niskan asento kaularangan verenkiertoon? (Muokattu kuvasta: Iveto [CC BY-SA 4.0])

Pitkäksi paisunut kaularangan verenkiertoa käsittelevä artikkeli saa jatkoa kun ensimmäisen osan manipulaatioita ja niihin liittyen nikamavaltimoon kohdistuvia riskejä käsitellylle artikkelille on vuorossa jatko-osa. Tässä toisessa osassa mietitään turvatestien ja niskan manipulaation vaikutusta verenkiertoon sekä tarkastellaan niskan asentojen vaikutusta niin ikään verenkierrollisesta näkökulmasta. Useampi taho suosittelee niskaan liittyen tarkan anamneesin keräämistä ja vakavien haittojen poissulkua rutiininomaisena toimenpiteenä, mutta etenkin ennen niskan manuaalista hoitoa. Mitä oikeastaan tiedämme siitä, kuinka tarkkaa tuo tutkiminen on ja miten esimerkiksi niskan manipulaatio vaikuttaa kaularangan ja aivojen väliseen verenkiertoon?Continue reading

Nikamavaltimo ja niskan manipulaatio, osa 1 – Riskit ja ennaltaehkäisy

Niskan nikamavaltimo, voiko se vaurioitua niskan manipulaation yhteydessä?

Arteria vertebralis (eli nikamavaltimo) ja sen osat: V1: ylin nuoli, ennen vertebraalista foraminaa oleva osa, V2: keskimmäinen, foraminassa kulkeva osa ja V3: C2:sta foramen magnumiin kulkeva osa.

Aloitin kirjoittamaan tekstiä yhdestä aiheesta, mutta varsin nopeasti suunnitelma lähti paisumaan laajemmaksi. Kohta käsissä olikin taikinamaisesti kohonnut artikkeli, joka päätettiin jakaa kahteen osaan. Kuten jo aiemmin blogissa niskakivun Käypä hoito -artikkelissa sivuttiin, niskan manipulaatio on yksi ikuinen ja tunteita herättävä keskustelunaihe ja sellaisena se todennäköisesti tulee pysymäänkin. Suurimpana peikkona tässä metsässä piileskelee kaularangan valtimoihin mahdollisesti kohdistuva kuormitus ja manipulaation aiheuttama valtimoperäinen aivoverenkiertohäiriö. Tämän artikkeliparin ensimmäisessä osassa käydään läpi nikamavaltimon repeämistä ja miten tuota mahdollista riskiä voidaan pienentää. Toisessa osassa käydään niskan manipulaatioita edeltävän turvatestaamisen kimppuun, sen luotettavuuden näkökulmasta ja pohditaan mikä vaikutus niskan asennoilla ja manuaalisella hoidolla on verenkiertoon.

Mistä siis on kyse?

Kaularangan valtimoiden vaurioitumista pidetään harvinaisena, mutta mahdollisena manuaalisen terapian aiheuttamana vakavana haittana. Yleisin taikka manuaalisen terapian näkökulmasta merkittävin lienee nikamavaltimon (eli vertebrobasillaarisen arterian [VBA]) repeäminen. Arviot nikamavaltimon vaurioitumisesta tai aivoverenkiertohäiriön esiintyvyydestä niskan manipulaation yhteydessä vaihtelevat melko paljon ja myös manipulaation yhteys koko tapahtumaan on kiistanalaista molempien leirien saadessa kannatusta. (mm. Cassidy ym., 2008; Crislip 2008; ja 2015; Haynes ym., 2012; Hutting ym., 2013; Biller ym., 2014; Kosloff ym., 2015).Continue reading

Niskakivun hoito Käypä hoito -suosituksen pohjalta

CC BY-SA 2.1 jp

(Kuva: BodyParts3D, CC BY-SA 2.1 JP)

 

Aikaisempi julkaisumme alaselkäkivun Käypä hoito-suosituksesta sai paljon hyvää palautetta ja vaikka niskakivun Käypä hoito-suositusten päivityksestä on jonkin verran aikaa, päätimme joka tapauksessa käsitellä sitä fysioterapeuttisten silmälasien läpi alaselkäkivun tapaan. Niskakivun Käypä hoito -suositusta ollaan päivitetty tammikuusta 2015 lähtien, joten lienee myös mahdollista, että jo lähitulevaisuudessa saadaan tähänkin asiaan uusi päivitetty suositus.Continue reading

Niskakipu ja kontrollia sekä kontrollinhäiriöitä

Niskakipu ja hallinta

Toisilla on enemmänkin niskaa hallittavaksi… (Kuva: Farrukh [CC BY-NC 2.0])

Niskakipujen yleisyyden vuoksi on pyritty löytämään uusia keinoja, joilla kipujaksojen kestoon ja niiden ilmentymisiin voitaisiin vaikuttaa. Lihastestaamisen rinnalla on alettu tutkimaan liikekontrollin osuutta myös niskakipuihin. Aiemmin on todettu yhteys selkäkivuilla ja liikekontrollin häiriintymisellä (Luomajoki ym., 2008). Perusajatuksena liikekontrollin testaamisessa on, että liikuttaessa kehonosaa, pyritään pitämään viereinen kehonosa paikallaan. Tässä artikkelissa vieraileva kirjoittaja Jarkko Aho käsitteleekin, millaista tietoa tähänastiset tutkimukset ovat niskakipujen ja liikekontrollin osalta tarjonneet.Continue reading

Huimaus – milloin niska oireen taustalla?

 

spiral-staircase-430907_1280

Kuva : Bonnybbx (CC0)

Huimaus on oire, josta useimmilla löytyy omakohtaisia kokemuksia. Yardleyn ja kumppanien (1998) mukaan se on pääoireena 7 %:lla yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista. Huimaus voi käsittää hyvinkin erityyppisiä “huimaavia” tuntemuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi tunne, että ”silmissä sumenee”, ”keinuttaa”, ”ympäristö pyörii kuin olisi karusellissa” tai vaikkapa “kävely tuntuu huteralta”. Vastaavasti esimerkiksi kipuakin on monenlaista (mm. terävää, sykkivää, jomottavaa, säväyttävää jne.). Kliinikolle huimauksen tarkka kuvaus mahdollisine liitännäisoireineen (esim. kuulon heikentyminen, pahoinvointi, kasvojen tuntohäiriöt, puheentuoton häiriöt tms.) on oleellista tietoa, koska edellä mainitut asiat antavat vihiä siitä, millaiset syyt huimauksen taustalla voisivat olla. Lisähaastetta tutkimisen ja hoitolinjojen määrityksen kannalta seuraa, jos tilanteessa esiintyy useaa erityyppistä huimausta samanaikaisesti eri taustatekijöistä johtuen.

Fysioterapeutin vastaanotolle huimauksesta kärsivä tulee lääkärin lähettämänä tyypillisesti silloin, kun huimauksen katsotaan olevan niskaperäistä huimausta tai sisäkorvaperäistä hyvänlaatuista asentohuimausta. Tässä kirjoituksessa keskitytään niskaperäiseen huimaukseen.Continue reading