Pakarakipu voi johtua jänteestä ja harjoittelusta on apua

Portaissa liikkuminen on yksi yleinen aktiviteettia, jota pakarakipu haittaa. (Kuva, CC0)

Pakarakipu, joka tuntuu lonkan sivulla diagnosoidaan usein limapussin tulehdukseksi, mutta ehkä jopa yleisempää saattaa olla pakarajänteen kiputila. Tyypillisesti pakarakipu häiritsee esimerkiksi portaissa tai asennoissa, joissa oirepuolen jänteisiin kohdistuu venytystä tai kompressiota. Mutta mitä tälle gluteaalitendinopatialle kannattaa oikein tehdä? Ei mitään? Auttaako kortisoni? Vai pitäisikö tässä alkaa harjoitella? Rebecca Mellor kumppaneineen (2018) julkaisuvat äskettäin open-access -lisenssillä saatavilla olevan RCT-tutkimuksen, “Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial”,  jossa he tarkastelevat juuri tätä aihetta. Huolimatta siitä, että harjoittelua usein suositellaan hoitomuodoksi, kyse on yhdestä ensimmäisistä satunnaistetuista tutkimuksista koskien gluteaalitendinopatian harjoittelua. Samaan aikaan julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa samainen pakarakipu ja sen harjoittelu olivat mikroskoopin alla (Ganderton ym., 2018), mutta näistä kahdesta tutkimuksesta saatiin hiukan toisistaan poikkeavat lopputulokset.Continue reading

Kuinka eturistiside saadaan poikki?

ACL, eturistiside, tutkimusten määrä

ACL, eli eturistiside, näyttäisi olevan suosittu tutkimuksen kohde.

Eturistiside on yksi polven parhaiten tunnetuista nivelsiteistä ja syy tähän on melko synkkä – sen katkeaminen aiheuttaa pitkän tauon urheiluun ja jopa lopettaa ammattilaispelaajien uria. Lisäksi se on edelleenkin suuren tutkimuksellisen huomion kohteena ja eturistisidettä käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuosittain käsittämätön määrä. Pelkästään vuoden 2017 aikana on PubMedin mukaan julkaistu (tämän jutun kirjoitushetkellä, 4.12.2017) 1380 artikkelia hakusanalla “anterior cruciate ligament”, eli ainakin jos joku väittää tietävänsä kaiken ACL:stä niin … no, pointti tuli varmaankin selväksi. Koska kyseessä on kallis ja pitkäkestoinen vamma, niin voisi olettaa, että sen mekanismi ja ennaltaehkäisy varmasti tunnetaan oikein hyvin? Periaatteessa ei, sillä vasta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana eturistisidevammojen syntymekanismiin ollaan hiljalleen saatu vastauksia. Nykyisellään vammamekanismi tunnetaan jo kohtuullisen hyvin, mistä myös Erik Meira puhui koulutuksessaan. Tuo koulutus toimikin kipinänä blogikirjoitukselle, joka perustuu kyseisen koulutuksen aikana läpikäytyyn ja hieman täydennettyyn kirjallisuuteen.

Continue reading

Polvikipu ja lonkkavaivat – ratkaisut à la Erik Meira

Erik Meiran koulutuksessa tiede ja käytäntö yhdistyivät tiiviiksi ja monipuoliseksi paketiksi teoriatietoutta ja käytännön vinkkejä. Näillä treeni- ja terapiavinkeillä polvikipu ja lonkkavaivat saadaan näyttöön perustuen kuriin. (Kuva: Gciriani [CC BY-SA 4.0])

Syksyn alkaessa erilaiset koulutukset ovat taas pyörähtäneet käyntiin ja allekirjoittaneen kauden ensimmäinen koulutus oli UMPOFin järjestämä Erik “The Science PT” Meiran koulutus, jonka aiheena olivat polvikipu ja -vammat sekä lonkkavaivat. Kyseinen kurssi oli Meiran ympäri maailmaa pitämä “Hip & Knee: Complex Understanding for Simple Solutions” -koulutuspaketti. Kuten odottaa saattoi, nojautui koulutus vahvasti tutkittuun tietoon, mikä oli osaltaan sekä koulutuksen vahvuus että samalla heikkous. Jos joku odotti tältä koulutukselta monimutkaisia selitysmalleja taikaluoteineen tai uusia ja maailman parhaita harjoituksia, saattoivat nuo tavoitteet jäädä toteutumatta. Tarjolla oli helposti sovellettavia vinkkejä sekä ajatuksia harjoitteluun, kattava tietopaketti polven ja lonkan vammoista ja tutkimusnäytöstä näiden kaikkien taustalla. Kurssin pääsanoma fysioterapiaprosessin osalta voidaan tiivistää siihen, että potilaan ongelma pitää aina kartoittaa yksilöllisesti huomioiden mahdollisimman laajasti siihen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen rauhoitetaan tilannetta tarvittava määrä ja aloitetaan hiljalleen rakentamaan toiminta- ja suorituskykyä uudestaan. Kuntoutuksen tulee olla riittävän kuormittavaa ja etenkin jännekivuissa kuormitus on äärimmäisen tärkeää.Continue reading

Nilkan pitkittyneen instabiliteetin kuntoutukseen monipuolista harjoittelua

 

Nilkan nyrjähdyksen akuutista vaiheesta selviää useimmiten kipulääkkeiden, ensihoito-ohjeiden ja tarvittaessa nilkkatuen avulla. Pidemmällä tähtäimellä ongelmana on kuitenkin nyrjähdysten toistuvuus ja yleisyys erityisesti liikuntaa harrastavilla (Fong ym. 2007). Joillekin niitä tuntuu siunaantuvan selkeästi enemmän kuin muille, jolloin tuloksena saattaa olla nilkan pitkittynyt instabiliteetti. Jo tapahtuneita vammoja ei historiasta saada pois, joten uusien vammojen ennaltaehkäisyn tulisi keskittyä sellaisten riskitekijöiden selvittämiseen, joihin pystytään vaikuttamaan. Lääkkeeksi moniin nilkkavammoihin tarjotaan usein terapeuttista harjoittelua ja nilkkatukia. Harjoittelua voidaan toteuttaa kuitenkin monella eri tavalla, joten jokaisen tapauksen kohdalla joudutaan miettimään, minkälainen harjoittelu olisi tehokkainta niin laadun kuin määrän suhteen.

 

 

Continue reading

Nopeutuuko palautuminen jos oikein yrittää?

palautuminen

Onko palautumisen ja kehittymisen nopeutuksessa kyse elämääkin tärkeämmästä asiasta? (Kuva: NARA [Public domain])

Palautuminen on päässyt alkuun hyvän ruoan ja pitkien yöunien siivittämänä tämän palautumista käsittelevän jutun ensimmäisessä osassa. Kovin usein kuitenkin vaikuttaa siltä, että eniten ollaan kiinnostuneita aiheesta “palauttavat harjoitukset ja muut palauttavat toimenpiteet”. Herää kysymys miksi? Halutaanko palautuminen jotenkin ulkoistaa jonkun muun kuin urheilijan itsensä ohjelmoitavaksi?

Jätetään kuitenkin palopuheet sikseen, sillä näin jatko-osan astuessa estradille tarkastellaan lähemmin valikoitua otantaa niistä toimista, joilla on mainostettu olevan palautumista edistävä vaikutus. Käydään siis hieman spesifimpien aiheiden kimppuun ja kysytään voiko palautumista nopeuttaa esimerkiksi venyttelyllä, hieronnalla kylmäallas- ja kontrastihoidoilla tai “palauttavilla harjoituksilla”? Vastauksia voidaan hakea sekä aihetta käsittelevistä katsausartikkeleista, että yksittäisistä tutkimuksista. Tässä kirjoituksessa on pyritty käyttämään molempia siinä määrin, kuin se on ollut mahdollista.

Continue reading

Mystinen palautuminen ja noitarummut sen tehostamiseksi – osa 1

palautuminen, superkompensaatio, kehittyminen

Palautuminen, superkompensaatio ja kehittyminen kulkevat käsi kädessä ja tavoitteiden saavuttaminen helpottuu kun osaa kuormittaa ja levätä sopivassa suhteessa. (Kuva: NeuPaddy [CC0])

Novak Djokovic käyttää suurta paineistettua kananmunaa palautumisen tehostamisessa. Michael Phelps nukkuu vastaavan vekottimen avulla 8000 jalan (noin 2,4km) korkeudessa nopeuttaakseen palautumista. Michael Jordan joi six-packin olutta pelien jälkeen? Omien sanojensa mukaan, eräs kollegamme väittää urheilleensa kerran, eikä kuulemma ole vieläkään palautunut… Palautumisesta kokonaisuudessaan puhutaan paljon, mutta mitä palautuminen todellisuudessa on ja voiko sitä nopeuttaa? Tämä kaksiosaisen blogijutun ensimmäinen osa käsittelee palautumista hieman laajemmin esimerkiksi unen merkityksen kautta ja todellisten noitarumpujen ja palauttavien kikkojen kimppuun päästään toisessa osassa. Mutta ennen kuin jatkat lukemista, kysyisin sinulta, että miten sinä määrittelisit sen, mitä on palautuminen? Yritäpä määritellä “palautuminen” itsellesi ja jatka lukemista sen jälkeen.

Oma yritykseni: Palautumisen määritelmä yksinkertaisimmillaan on paluu normaaliin tai jonkin menetetyn hankkiminen takaisin. Urheilusta ja suorituskyvystä puhuttaessa kaipaamme laajemman määritelmän, koska pelkkä “palautuminen” ei riitä suorituskyvyn kehittymiseen. Tällöin täytyy ottaa huomioon rasituksen aiheuttamien mikrotraumojen korjaaminen, lihasten energiavarastojen täyttäminen ja immuuni-, hermosto- ja endokriinijärjestelmän tasapainon palauttaminen ja/tai tehostaminen siten, että suorituskyky pystyy vastaamaan tai ylittämään sille asetetut odotukset.Continue reading

Korkean intensiteetin harjoittelulla tyytyväisempiä kuntoutujia ja vahvempia jänteitä – Heavy Slow Resistance-harjoittelu jännevammojen kuntoutuksessa

Lähde: Pixabay

Termi Heavy Slow Resistance (HSR) on tendinopatioiden yhteydessä tullut viime aikoina vastaan useammassa julkaisussa. Kyseessä on harjoitteluprotokolla kuntoutukseen, jonka tulokset ovat olleet lupaavia patellajänteen, akillesjänteen tendinopatioissa ja plantaarifaskiitin hoidossa (Beyer ym. 2015; Malliaras ym. 2013; Konsgaard ym. 2009). Jännevammojen kuntoutuksen eräänlaiseksi kulmakiveksi on muodostunut eksentrinen voimaharjoittelu, jota yleisimmin on toteutettu Alfredsonin protokollan mukaisesti (Alfredson ym. 1998). Julkaistut tulokset HSR-tutkimuksista ovat kivun lievityksen ja toimintakyvyn kannalta olleet samankaltaisia Alfredsonin protokollan kanssa, mutta tuoneet lisäksi myös muita positiivisia vaikutuksia kuntoutuksen kannalta. Tuloksia on saatu jo sen verran, että ne antavat jo aihetta tarkempaan tarkasteluun.

Continue reading

Miten kesyttää plantaarifaskiitti?

plantaarifaskiitti, kantakalvon tulehdus

Plantaarifaskiitti, eli kantakalvon tulehdus voi olla syyllinen kantapään alla tuntuvaan kipuun. (Kuva: Esther Max [CC 2.0])

Plantaarifaskiitti, joka on aikanaan tunnettu myös nimellä kantakalvon tulehdus, on usein pitkäaikainen vaiva, joka tuntuu kipuna jalkapohjassa kantapään alueella. Kyseiseen vaivaan on liittynyt vuosikymmenien saatossa yhtä jos toistakin “tietoa” sen syntyperästä, kipua aiheuttavasta mekanismista ja sen hoitoon on kokeiltu kaikkea maan ja taivaan väliltä. Yleisimmin kipu vaivaa aamuisin ja häiritsee erityisesti jalkojen päällä ollessa, jolloin mm. liikuntaharrastuksista ei voida nauttia entiseen tapaan. Tämän takia se saatetaankin kokea huomattavan rajoittavana ja viheliäisenä vaivana. Pari vuotta sitten julkaistu tutkimus tarjoaa yhden käyvän ratkaisun tähän plantaarifaskiitti-dilemmaan sen hoidon kannalta. Treeni on osoittautunut kliinisen ja omakohtaisen kokemuksen mukaan melko mukavasti toimivaksi vaihtoehdoksi.
Continue reading

Liikunnalla ja harjoittelulla lievitystä kipuun

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Liikunta, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus löytyvät tänä päivänä monen kiputilan hoitosuosituksista (mm. seuraavat Käypä hoito -suositukset: kipu, alaselkäkipu, käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, polven ja lonkan nivelrikko). Vastikään liikunnasta julkaistiin myös oma Käypä hoito-suositus perinteisen UKK-instituutin liikuntapiirakan rinnalle. Liikunnan käypä hoito-suositus ja liikuntapiirakka korostavat liikunnan merkitystä yleisesti terveyden sekä Suomen kansantautien kannalta ja liike tunnustetaankin useassa tapauksessa lääkkeeksi. Mutta minkälainen kipulääke liikunta loppujen lopuksi on? Eikö liikunnan tunnetusti juurikin pidä tuntua kivuliaalta tai pahalta, jotta siitä on jotain hyötyä?  Kivun kannalta katsottuna suurimmassa osassa katsauksia on havaittu, ettei liikunta- tai harjoittelumuotojen välillä ole merkittäviä eroja. Tieteen ottaessa harppauksia eteenpäin tälläkin saralla päädyimme yhteistuumin pohtimaan kivun ja liikunnan välistä suhdetta ja missä aiheessa tällä hetkellä mennään.Continue reading

Patellofemoraalinen kipu – 13 lausuntoa ja kuusi suositusta.

Kuva: Mcmrbt, (Flickr CC BY-NC-ND 2.0)

Patellofemoraalinen kipu on erityisesti fyysisesti aktiivisten ja urheilevien ihmisten polvivaiva, joka aiheuttaa myös kutinaa asiantuntijoiden päänahassa. Termi pitää sisällään hyvin laajan skaalan erilaisia polven kiputiloja, jolloin hoitomenetelmienkin kirjo voi kattaa kaikki harmaan sävyt. Viime syyskuussa suuri osa patellofemoraalisen kivun tutkijoista kokoontui järjestyksessään neljänteen International Patellofemoral Pain Research Retreat:iin, jonka tarkoituksena oli luoda päivitetty konsensus patellofemoraalisen kivun määritelmästä, kulusta, diagnosoinnista ja hoitomenetelmistä käymällä läpi aiheesta saatavilla olevaa tutkimustietoa. British Journal of Sports Medicine julkaisi vastikään kaksi artikkelia aiheesta, joissa käydään läpi konsensuksen 13 lausuntoa ja kuusi hoitosuositusta. Artikkelit ovat kaikkien luettavissa, joten innokkaimmille tästä myös vahva lukusuositus. Keräsin lausunnot ja suositukset yhteen alla olevaan Slideshare-esitykseen.

 

Continue reading