Aivotärähdys voi kolahtaa muuallakin kuin päässä – Tutkimus aivotärähdysten ja alaraajavammojen välisestä yhteydestä

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

Miten aivotärähdykset ja tuki- ja liikuntaelinvammat liittyvät toisiinsa? Tähän kysymykseen törmättiin tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin alaraajojen akuuttien tuki- ja liikuntaelinvammojen riskiä aivotärähdyksen jälkeen yliopistourheilijoilla (Lynall ym. 2015). Eri lajien urheilijoilla havaittiin vuoden seurannassa noin 1,5-2 -kertainen riski saada akuutti alaraajavamma. Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden terveystietojen perusteella akuuttien alaraajavammojen määrää ennen aivotärähdystä ja sen jälkeen, sekä verrattiin urheilijoihin jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä.

Continue reading

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Continue reading

Sairaus nimeltä istuminen – Uusi nimi fyysiselle inaktiivisuudelle vai erillinen riskitekijä?

Istuminen on nyt virallisesti demonisoitu. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 kansalliset ”Istu vähemmän – voi paremmin” -suositukset istumisen haittojen vähentämiseen. Harva olisi välttämättä 10-20 vuotta sitten uskonut, että terveysliikuntasuositusten lisäksi tarvitaan erikseen istumasuositukset, mutta se kuvastaakin toisaalta kuinka huolestuttavasta ilmiöstä näyttäisi olevan kyse. Minkälainen vaaratekijä istuminen terveydelle sitten on ja mihin istumasuosituksilla pyritään?

Continue reading

Nikamavaltimo ja niskan manipulaatio, osa 2 – Testaamisesta ja verenkierron muutoksista

Niskan rotaatio

Vaikuttaako niskan asento kaularangan verenkiertoon? (Muokattu kuvasta: Iveto [CC BY-SA 4.0])

Pitkäksi paisunut kaularangan verenkiertoa käsittelevä artikkeli saa jatkoa kun ensimmäisen osan manipulaatioita ja niihin liittyen nikamavaltimoon kohdistuvia riskejä käsitellylle artikkelille on vuorossa jatko-osa. Tässä toisessa osassa mietitään turvatestien ja niskan manipulaation vaikutusta verenkiertoon sekä tarkastellaan niskan asentojen vaikutusta niin ikään verenkierrollisesta näkökulmasta. Useampi taho suosittelee niskaan liittyen tarkan anamneesin keräämistä ja vakavien haittojen poissulkua rutiininomaisena toimenpiteenä, mutta etenkin ennen niskan manuaalista hoitoa. Mitä oikeastaan tiedämme siitä, kuinka tarkkaa tuo tutkiminen on ja miten esimerkiksi niskan manipulaatio vaikuttaa kaularangan ja aivojen väliseen verenkiertoon?Continue reading

Nikamavaltimo ja niskan manipulaatio, osa 1 – Riskit ja ennaltaehkäisy

Niskan nikamavaltimo, voiko se vaurioitua niskan manipulaation yhteydessä?

Arteria vertebralis (eli nikamavaltimo) ja sen osat: V1: ylin nuoli, ennen vertebraalista foraminaa oleva osa, V2: keskimmäinen, foraminassa kulkeva osa ja V3: C2:sta foramen magnumiin kulkeva osa.

Aloitin kirjoittamaan tekstiä yhdestä aiheesta, mutta varsin nopeasti suunnitelma lähti paisumaan laajemmaksi. Kohta käsissä olikin taikinamaisesti kohonnut artikkeli, joka päätettiin jakaa kahteen osaan. Kuten jo aiemmin blogissa niskakivun Käypä hoito -artikkelissa sivuttiin, niskan manipulaatio on yksi ikuinen ja tunteita herättävä keskustelunaihe ja sellaisena se todennäköisesti tulee pysymäänkin. Suurimpana peikkona tässä metsässä piileskelee kaularangan valtimoihin mahdollisesti kohdistuva kuormitus ja manipulaation aiheuttama valtimoperäinen aivoverenkiertohäiriö. Tämän artikkeliparin ensimmäisessä osassa käydään läpi nikamavaltimon repeämistä ja miten tuota mahdollista riskiä voidaan pienentää. Toisessa osassa käydään niskan manipulaatioita edeltävän turvatestaamisen kimppuun, sen luotettavuuden näkökulmasta ja pohditaan mikä vaikutus niskan asennoilla ja manuaalisella hoidolla on verenkiertoon.

Mistä siis on kyse?

Kaularangan valtimoiden vaurioitumista pidetään harvinaisena, mutta mahdollisena manuaalisen terapian aiheuttamana vakavana haittana. Yleisin taikka manuaalisen terapian näkökulmasta merkittävin lienee nikamavaltimon (eli vertebrobasillaarisen arterian [VBA]) repeäminen. Arviot nikamavaltimon vaurioitumisesta tai aivoverenkiertohäiriön esiintyvyydestä niskan manipulaation yhteydessä vaihtelevat melko paljon ja myös manipulaation yhteys koko tapahtumaan on kiistanalaista molempien leirien saadessa kannatusta. (mm. Cassidy ym., 2008; Crislip 2008; ja 2015; Haynes ym., 2012; Hutting ym., 2013; Biller ym., 2014; Kosloff ym., 2015).Continue reading

Niskakivun hoito Käypä hoito -suosituksen pohjalta

CC BY-SA 2.1 jp

(Kuva: BodyParts3D, CC BY-SA 2.1 JP)

 

Aikaisempi julkaisumme alaselkäkivun Käypä hoito-suosituksesta sai paljon hyvää palautetta ja vaikka niskakivun Käypä hoito-suositusten päivityksestä on jonkin verran aikaa, päätimme joka tapauksessa käsitellä sitä fysioterapeuttisten silmälasien läpi alaselkäkivun tapaan. Niskakivun Käypä hoito -suositusta ollaan päivitetty tammikuusta 2015 lähtien, joten lienee myös mahdollista, että jo lähitulevaisuudessa saadaan tähänkin asiaan uusi päivitetty suositus.Continue reading

Alaselkäkivun hoito käyntiin STarTti-laukauksella

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Kuinka nopeasti ja miten saamme tämän potilaan/asiakkaan alaselän kuntoon?” Itse ainakin huomaan kysyväni näitä kysymyksiä itseltäni aika usein. Käytännössä kysymys voidaan esittää myös “pystytäänkö alaselkäkivun kulkua ja hoidon tehokkuutta ennustamaan?” Kuten varmaan arvaattekin, näyttöön perustuva vastaus tulee tyylitellä muotoon “alaselkäkivun hoito riskiluokittelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa alaselkäkivun kulkua ja ohjata interventioita”. Mutta kuinka? Tässä kirjoituksessa tutkaillaan kuinka alaselkäkivun hoito voi tarkentua tai tehostua verrattuna ns. normaaliin hoitoon STarT Back Screening Tool -kyselylomaketta ja sen ohjaamaa hoitoa yhtenä vaihtoehtona käyttäen.Continue reading

Millä keinoin nivelrikko voidaan saada kuriin?

Nivelrikko vaivaa montaa vanhusta

(Kuva: Jan Fidler, [CC-BY 2.0])

Nivelrikko saattaa kuulostaa varsin pelottavalta tai uhkaavalta termiltä, viittaahan nimikin siihen että jotain on mennyt “rikki”. Kuitenkin aivan kuten ihosi, myös luustosi vanhenee – toisilla nopeammin ja toisilla hitaammin. Toisilla siitä koituu enemmän vaivaa ja toisilla taas vähemmän. Nivelrikko vaivaa myös montaa suomalaista, mutta tiedätkö mitä hoitoja siihen suositellaan? Entäpä mitä hoitoja nivelrikkopotilaat lopulta käyttävät? Yllättävää kyllä, kun puhutaan konservatiivisesta (eli tässä tapauksessa lääkkeettömästä ei-leikkaushoidosta) tehokkaimmat hoidot eivät olekaan kaikkein suosituimpia!

Continue reading

Niskakipu ja kontrollia sekä kontrollinhäiriöitä

Niskakipu ja hallinta

Toisilla on enemmänkin niskaa hallittavaksi… (Kuva: Farrukh [CC BY-NC 2.0])

Niskakipujen yleisyyden vuoksi on pyritty löytämään uusia keinoja, joilla kipujaksojen kestoon ja niiden ilmentymisiin voitaisiin vaikuttaa. Lihastestaamisen rinnalla on alettu tutkimaan liikekontrollin osuutta myös niskakipuihin. Aiemmin on todettu yhteys selkäkivuilla ja liikekontrollin häiriintymisellä (Luomajoki ym., 2008). Perusajatuksena liikekontrollin testaamisessa on, että liikuttaessa kehonosaa, pyritään pitämään viereinen kehonosa paikallaan. Tässä artikkelissa vieraileva kirjoittaja Jarkko Aho käsitteleekin, millaista tietoa tähänastiset tutkimukset ovat niskakipujen ja liikekontrollin osalta tarjonneet.Continue reading

Juoksuvammat – Kuinka yleisiä, minkälaisia ja ovatko ennaltaehkäistävissä?

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

 

Yksi kevään merkki on juoksijoiden ilmestyminen katukuvaan ja monien uuden vuoden maratonlupausten lunastamispäivämäärä alkaa uhkaavasti lähestyä. Vaikka juokseminen onkin monella tapaa terveellinen harrastus, ei siinäkään lajissa valitettavasti vammoilta säästy, varsinkin jos uutena vuotena tehty elämäntapamuutos on rykäisty käyntiin vauhdilla. Itsekin aktiivisena lenkkeilijänä päätin lähteä selvittämään, minkälaisia vammoja juoksijoilla ilmenee ja voidaanko niitä ennaltaehkäistä jollain tavalla.

Continue reading