Sunnuntain satunnaiset: tilastoja, alaselkäkipu ja sää sekä Facebookia

Kuukauden mittaiseksi venähtänyt joulutauko alkaa olla sunnuntain satunnaisten ajatusten osalta jo hiljalleen ohi ja taas on aika sukeltaa viikon aikana syntyneisiin pohdintoihin. Tällä kertaa nostamme esille tilastollisia yhteyksiä sekä niiden merkityksellisyyttä sekä lyhyesti Facebookista. Ja kun korrelaatioiden tielle päästiin, niin vinkataan lyhyesti kunnioitettavaan 1604 potilasta kattavaan tutkimukseen sään ja alaselkäkivun yhteyksistä. Etenkin nuo alaselkäkivun ja sään vaikutukset kiinnostivat, sillä niin usein kuulee tarinan että ”nyt kun tuli vähän kylmempää niin tämä selkä alkoi taas vihottelemaan”.

Jatka lukemista

2015 Luetuimmat artikkelit

Blogia on nyt pidetty yksi vuosi! 2015 tammikuussa aloitimme julkaisemalla ensimmäisen artikkelimme Alaselkäkivun Käypä hoito – suosituksen päivityksestä. Jo tuo ensimmäinen julkaisu sai mielestämme paljon huomiota ja keräsi kiitettävän määrän lukijoita. Tuon jälkeen juttuja on tullut kirjoiteltua yhdessä ja erikseen vaihtelevalla tahdilla. Osa näyttöön perustuvista tarinoistamme on kerännyt enemmän ja osa vähemmän lukijoita, mutta mitkä ovat olleet ensimmäisen vuotemme luetuimmat jutut? Tässä listaamme Top 5 -luetuimmat artikkelit ja tarjoamme suorat linkin kyseisiin artikkeleihin niille, jotka eivät niitä ole huomanneet tai haluavat kerrata jo lukemaansa.Jatka lukemista

Akillesjänteen tendinopatian rakenteelliset muutokset eivät korreloi kivun ja toimintakyvyn kanssa

Detail_of_Achilles_thniskon

Wikimedia Commons. CC BY-SA 3.0

Akillesjänne voi olla muidenkin kuin antiikin sotasankarien heikko kohta. Jänteen repeämien lisäksi se on tyypillinen rasitusvammojen uhri ja nimensä mukaisesti varsinkin juoksijoiden akilleen kantapää. Valitettavasti fyysisesti inaktiivisemmatkaan eivät niiltä säästy ja ylipaino onkin havaittu yhden systemaattisen kirjallisuuskatsauksen perusteella akillesjänteen tendinopatioiden riskitekijäksi (Franceschi ym. 2014). Alankomaissa teetetyn tutkimuksen perusteella yleisellä väestötasolla akillesjänteen tendinopatioita on havaittu ilmenevän 1,85:lla 1000:sta ihmisestä vuoden aikana, jolloin sen esiintyvyys on suurempaa kuin esimerkiksi tenniskyynärpään esiintyvyys (de Jonge ym. 2011).

Jatka lukemista

Sunnuntain satunnaiset – Kipua, magneettistimulaatiota ja manipulaatioista

Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Jatka lukemista

Alaselkäkipu – uskomukset ja huoli osana pitkittynyttä oireilua?

”Minulla on jatkuva alaselkäkipu, koska välilevyt on jo niin kuluneet”, ”lääkäri sanoi, ettei ole mikään ihme, että alaselkä on aina kipeä kun se on kauttaaltaan kulunut”, ”Tällä selällä ei enää kumarrella, sillä välilevyissä havaittiin magneetissa rappeumaa”, “En halua taivuttaa selkääni, ettei se hajoa enempää”.

Edellä mainitun kaltaiset lausahdukset ovat aika ajoin vastaanotolla kuultuja ja ne antavat tärkeää tietoa mm. potilaan uskomuksista ja ajatuksista kipujen taustalla olevista tekijöistä, kuntoutumiseen liittyvistä odotusarvoista sekä voivat myös kertoa siitä, minkälaista neuvontaa he ovat saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta. Ohjauksella ja neuvonnalla on keskeinen asema tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitosuosituksissa. Se on myös suomalaisissa Käypä hoito-suosituksissa yksi tule-sairauksien hoidon kulmakivi. 2000- luvulla on enenevässä määrin ilmaantunut tutkimusnäyttöä ohjauksen ja neuvonnan hyödyistä ja sen sisällön merkityksestä potilaan toipumisen kannalta (Moseley & Butler 2015). Se mitä ja miten vastaanotolla sanotaan voi olla hyvinkin ratkaisevaa kuntoutumisen kannalta.Jatka lukemista

Tenniskyynärpää hoitohaasteena

tenniskyynärpää, lateraalinen epikondyliitti, lateraalinen epikondylalgia, kipeä kyynärpää

Onko tässä kaikki, mitä diagnoosiin tarvitaan? (Kuva: ozz13x [CC BY 2.0])

Jos potilas tai vaikka ammattisi udellut naapuri aloittaa tarinansa esimerkiksi sanoin “kyynärpäähäni sattuu, tähän näin, etenkin kun….”.  Mitä ajattelet? “Tenniskyynärpää” lienee ensimmäinen ajatus monella fysioterapeutilla, lääkärillä, hierojalla tai muulla terveysalan ammattilaisella. Tenniskyynärpää onkin yleisin käsivarren pitkäaikainen kiputila, mutta yleisyydestään huolimatta monesti haasteellinen hoitaa. Arvostetut fysioterapia-alan tutkijat Leanne Bisset ja Bill Vicenzino kirjoittivat äskettäin Journal Of Physiotherapyn kutsumana kirjallisuuskatsauksen tenniskyynärpään, tai oikeammin lateraalisen epicondylalgian, fysioterapeuttisesta hoidosta. Tuo tutkimus on oikein hyvin kirjoitettu ja summaa kätevästi sen, mitä lateraalisten kyynärpäävaivojen hoidosta tällä hetkellä tiedetään. Kaiken lisäksi kyseinen artikkeli on open access muodossa vapaasti luettavissa (klikkaa tästä artikkeliin). Tässä kirjoituksessa käytetään lähteenä pääosin tuota Bisset & Vicenzino (2015) -artikkelia.Jatka lukemista