Sunnuntain satunnaiset: tilastoja, alaselkäkipu ja sää sekä Facebookia

Kuukauden mittaiseksi venähtänyt joulutauko alkaa olla sunnuntain satunnaisten ajatusten osalta jo hiljalleen ohi ja taas on aika sukeltaa viikon aikana syntyneisiin pohdintoihin. Tällä kertaa nostamme esille tilastollisia yhteyksiä sekä niiden merkityksellisyyttä sekä lyhyesti Facebookista. Ja kun korrelaatioiden tielle päästiin, niin vinkataan lyhyesti kunnioitettavaan 1604 potilasta kattavaan tutkimukseen sään ja alaselkäkivun yhteyksistä. Etenkin nuo alaselkäkivun ja sään vaikutukset kiinnostivat, sillä niin usein kuulee tarinan että ”nyt kun tuli vähän kylmempää niin tämä selkä alkoi taas vihottelemaan”.

Jatka lukemista

2015 Luetuimmat artikkelit

Blogia on nyt pidetty yksi vuosi! 2015 tammikuussa aloitimme julkaisemalla ensimmäisen artikkelimme Alaselkäkivun Käypä hoito – suosituksen päivityksestä. Jo tuo ensimmäinen julkaisu sai mielestämme paljon huomiota ja keräsi kiitettävän määrän lukijoita. Tuon jälkeen juttuja on tullut kirjoiteltua yhdessä ja erikseen vaihtelevalla tahdilla. Osa näyttöön perustuvista tarinoistamme on kerännyt enemmän ja osa vähemmän lukijoita, mutta mitkä ovat olleet ensimmäisen vuotemme luetuimmat jutut? Tässä listaamme Top 5 -luetuimmat artikkelit ja tarjoamme suorat linkin kyseisiin artikkeleihin niille, jotka eivät niitä ole huomanneet tai haluavat kerrata jo lukemaansa.Jatka lukemista

Alaselkäkipu – uskomukset ja huoli osana pitkittynyttä oireilua?

”Minulla on jatkuva alaselkäkipu, koska välilevyt on jo niin kuluneet”, ”lääkäri sanoi, ettei ole mikään ihme, että alaselkä on aina kipeä kun se on kauttaaltaan kulunut”, ”Tällä selällä ei enää kumarrella, sillä välilevyissä havaittiin magneetissa rappeumaa”, “En halua taivuttaa selkääni, ettei se hajoa enempää”.

Edellä mainitun kaltaiset lausahdukset ovat aika ajoin vastaanotolla kuultuja ja ne antavat tärkeää tietoa mm. potilaan uskomuksista ja ajatuksista kipujen taustalla olevista tekijöistä, kuntoutumiseen liittyvistä odotusarvoista sekä voivat myös kertoa siitä, minkälaista neuvontaa he ovat saaneet terveydenhuollon ammattilaisilta. Ohjauksella ja neuvonnalla on keskeinen asema tuki- ja liikuntaelinsairauksien hoitosuosituksissa. Se on myös suomalaisissa Käypä hoito-suosituksissa yksi tule-sairauksien hoidon kulmakivi. 2000- luvulla on enenevässä määrin ilmaantunut tutkimusnäyttöä ohjauksen ja neuvonnan hyödyistä ja sen sisällön merkityksestä potilaan toipumisen kannalta (Moseley & Butler 2015). Se mitä ja miten vastaanotolla sanotaan voi olla hyvinkin ratkaisevaa kuntoutumisen kannalta.Jatka lukemista

Manipulaatio alaselkäkivun hoitona – kohdentamisen merkitys?

Manipulaatiohoidot ovat osa manuaalista terapiaa, ja monet terapeutit kokevat sen tehokkaana työkaluna. Useat asiakkaat ovatkin saaneet manipulaatiosta helpotuksen erilaisiin oireisiinsa kuten kipuihin ja liikerajoituksiin. Manipulaatiohoidon kohdentamisen merkitys, silloin kun manipulaatiolla tavoitellaan kivun lievittymistä, on yksi manuaaliseen terapiaan liittyvä puheenaihe. Miten suuri merkitys toivotun vasteen (kivun lievittymisen) aikaansaamisen kannalta on siis sillä, toteutetaanko manipulaatio spesifisti selkärangan tiettyyn segmenttiin oirealueella vai saadaanko yhtä lailla myönteisiä vaikutuksia myös siten, että manipulaatio kohdennetaankin oirealueesta selvästi etäämmälle muualle selkärankaan?Jatka lukemista

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista

Alaselkäkivun hoito käyntiin STarTti-laukauksella

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Kuinka nopeasti ja miten saamme tämän potilaan/asiakkaan alaselän kuntoon?” Itse ainakin huomaan kysyväni näitä kysymyksiä itseltäni aika usein. Käytännössä kysymys voidaan esittää myös “pystytäänkö alaselkäkivun kulkua ja hoidon tehokkuutta ennustamaan?” Kuten varmaan arvaattekin, näyttöön perustuva vastaus tulee tyylitellä muotoon “alaselkäkivun hoito riskiluokittelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa alaselkäkivun kulkua ja ohjata interventioita”. Mutta kuinka? Tässä kirjoituksessa tutkaillaan kuinka alaselkäkivun hoito voi tarkentua tai tehostua verrattuna ns. normaaliin hoitoon STarT Back Screening Tool -kyselylomaketta ja sen ohjaamaa hoitoa yhtenä vaihtoehtona käyttäen.Jatka lukemista