Liikunnalla ja harjoittelulla lievitystä kipuun

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Kengän nauhat kireämmälle ja kipua hoitoamaan? Voiko kipu vähentyä liikkumalla? (Kuva: Wokandapix [CC0 Public Domain])

Liikunta, harjoittelu ja fyysinen aktiivisuus löytyvät tänä päivänä monen kiputilan hoitosuosituksista (mm. seuraavat Käypä hoito -suositukset: kipu, alaselkäkipu, käden ja kyynärvarren rasitussairaudet, polven ja lonkan nivelrikko). Vastikään liikunnasta julkaistiin myös oma Käypä hoito-suositus perinteisen UKK-instituutin liikuntapiirakan rinnalle. Liikunnan käypä hoito-suositus ja liikuntapiirakka korostavat liikunnan merkitystä yleisesti terveyden sekä Suomen kansantautien kannalta ja liike tunnustetaankin useassa tapauksessa lääkkeeksi. Mutta minkälainen kipulääke liikunta loppujen lopuksi on? Eikö liikunnan tunnetusti juurikin pidä tuntua kivuliaalta tai pahalta, jotta siitä on jotain hyötyä?  Kivun kannalta katsottuna suurimmassa osassa katsauksia on havaittu, ettei liikunta- tai harjoittelumuotojen välillä ole merkittäviä eroja. Tieteen ottaessa harppauksia eteenpäin tälläkin saralla päädyimme yhteistuumin pohtimaan kivun ja liikunnan välistä suhdetta ja missä aiheessa tällä hetkellä mennään.Continue reading

Kristallipallon äärellä – Milloin urheilemaan palaaminen kannattaa?

 

Yksi maailman seuratuimmista otteluista pelataan ensi sunnuntaina Kaliforniassa, kun kaksi tällä hetkellä parasta amerikkalaisen jalkapallon joukkuetta ottavat selvää paremmuudestaan. Runkosarjan ja pudotuspelien jäljiltä molemmille joukkueille on kertynyt loukkaantumisia ja spekulaatiot avainpelaajien pelikunnosta käy kiivaana. Paranemisen suhteen moni saattaa olla valmis ottamaan riskejä päästäkseen pelaamaan Super Bowlissa ja mahdollisesti nostamaan Lombardi Trophyn ottelun lopuksi ilmaan. “Milloin pääsen pelaamaan?” on tyypillisesti ensimmäisiä huolenaiheita loukkaantumisen jälkeen myös muillakin kuin ammattiurheilijoilla. Vastaus kysymykseen on monen tekijän summa eikä kristallipallo aina ole kirkas, vaikka puhuttaisiin esimerkiksi kahdesta identtisestä nilkan nyrjähdysvammasta kahdella saman lajin harrastajalla. British Journal of Sports Medicine nosti viime vuonna “Return to play”-arvioinnin tulevaisuuden liikuntalääketieteen haasteeksi, mikä innoitti vanhan jenkkifutarin kirjoittamaan aiheesta (Arden, Bizzini & Bahr 2015).

 

Continue reading

Foam rollaus, osa 2 – näytön puutteen vastaisku?

Foam rollaus

(Kuva: Phil Gradwell. CC-BY 2.0)

Ensimmäisessä osassa käsittelimme foam rollauksen vaikutuksia liikkuvuuteen, suorituskykyyn, palautumiseen sekä DOMSiin. Totesimme rullailulla olevan mahdollisesti tilapäisesti liikkuvuutta parantava ja harjoittelun jälkeistä kipua lieventävä vaikutus. Foam rollaukseen liittyy myös useita muita käsityksiä ja näkemyksiä, joista osalla pyritään selittämään edellä mainittuja vaikutuksia. Edellisen artikkelin perusteella foam rollaus täyttää ainakin osan sille pedatuista lupauksista, muttei läheskään kaikkia tai välttämättä niin selvästi kuin soisi toivoa. Mutta miten käy, kun tarkastelun alle otetaan pienemmät ja spesifimmät väittämät esimerkiksi sen vaikutusmekanismeista?Continue reading

Rullaten rennommaksi, voimakkaammaksi ja liikkuvammaksi?

Kuva: John Hayato (CCO)

Onko tuttua hommaa? Nyt selvitetään, mihin kaikkeen foam rollaus pystyy! Kuva: John Hayato (CCO)

Tämän päivän liikuntatermejä ovat putkirullaus ja lihaskalvot. Vielä vakuuttavammalta kuulostaa, jos puhutaan foam rollauksesta ja faskioista. Kuntokeskusten venyttelytilat ja median julkaisut ovat viime vuosina täyttyneet vähitellen puolen metrin mittaisista putkista, joiden päällä ihmiset rullailevat irvistellen erilaisissa asennoissa. Ulospäin tämä saattaa näyttää hitaalta itsekidutukselta irvistyksineen ja hengenhaukkomisineen, mutta jokin syvempi tarkoitus rullailulla näyttäisi olevan, kun sitä pienestä tuskanhiestä huolimatta tehdään. Jostain syystä rullailun vaikutukset yhdistetään lähes automaattisesti lihaskalvoihin ja faskioihin, joten Mind the Movement päättikin aloittaa myofaskiaalisten myyttien murtamisen foam rollauksen osalta.

Tämän kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa löytyy tämän linkin takaa: Foam rollaus, osa 2: Näytön puutteen vastaisku.

Mitä myyteistä tiedetään

Kaikkiaan foam rollausta ja itse toteutettavaa pehmytkudoskäsittelyä (self-myofascial release, SMR) kokonaisuudessaan on tutkittu varsin vähän.Continue reading

Sairaus nimeltä istuminen – Uusi nimi fyysiselle inaktiivisuudelle vai erillinen riskitekijä?

Istuminen on nyt virallisesti demonisoitu. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 kansalliset ”Istu vähemmän – voi paremmin” -suositukset istumisen haittojen vähentämiseen. Harva olisi välttämättä 10-20 vuotta sitten uskonut, että terveysliikuntasuositusten lisäksi tarvitaan erikseen istumasuositukset, mutta se kuvastaakin toisaalta kuinka huolestuttavasta ilmiöstä näyttäisi olevan kyse. Minkälainen vaaratekijä istuminen terveydelle sitten on ja mihin istumasuosituksilla pyritään?

Continue reading

Juoksuvammat – Kuinka yleisiä, minkälaisia ja ovatko ennaltaehkäistävissä?

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

 

Yksi kevään merkki on juoksijoiden ilmestyminen katukuvaan ja monien uuden vuoden maratonlupausten lunastamispäivämäärä alkaa uhkaavasti lähestyä. Vaikka juokseminen onkin monella tapaa terveellinen harrastus, ei siinäkään lajissa valitettavasti vammoilta säästy, varsinkin jos uutena vuotena tehty elämäntapamuutos on rykäisty käyntiin vauhdilla. Itsekin aktiivisena lenkkeilijänä päätin lähteä selvittämään, minkälaisia vammoja juoksijoilla ilmenee ja voidaanko niitä ennaltaehkäistä jollain tavalla.

Continue reading

Lasten liikkumattomuus tuottaa laskua Suomelle?

kuva : Gaulsstin (CC-BY-3.0)

Liikkumisella on väliä. Yhtä kiistaton lausahdus kuin “tupakointi on epäterveellistä”, mutta siitä huolimatta molemmat ovat tämän päivän terveysongelmia. Toinen näistä sai vahvistusta Iltasanomien artikkelissa 18.3. “Liikuntapommi uhkaa Suomea: lapset liikkuvat hälyttävän vähän”, jossa nostettiin pintaan merkittävä ja kasvava kansantaloudellinen ja – terveydellinen ongelma: lasten ja nuorten liikkumattomuus. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten liikkuminen jää valtaosalla selvästi suosituksia vähäisemmäksi riippumatta käytettävästä mittarista. Lisäksi ruutuaika (eli television, tietokoneen jne. parissa vietetyn aika) ylittää suurella osalla suositellut max. 2 tuntia/päivä. Edellä mainittu trendi uhkaa johtaa siihen, että nykynuoret sairastuvat aiempaa varhemmin erilaisiin kansanterveydellisesti kuormittaviin sairauksiin.

Continue reading