Taloustieteilijöiden fysioterapiaa – eli fysioterapian kustannustehokkuus, osa 1 alaselkäkipu

Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja SoTe -uudistus ovat puhuttaneet paljon. Tässä artikkelissa tarkastelemme alaselkäkivun fysioterapian kustannustehokkuutta

Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja SoTe -uudistus ovat puhuttaneet paljon. Tässä artikkelissa tarkastelemme alaselkäkivun fysioterapian kustannustehokkuutta. (Kuva: TBIT CC0)

Nykyään puhutaan paljon säästöistä ja käytännössä kaiken ruoasta liikkumiseen ja terveydenhuoltoon tulisi olla tehokasta, halpaa, helppoa ja terveellistä. Miten hyvin tämä yhtälö sopii fysioterapiaan tai mikä on fysioterapian kustannustehokkuus? Toinen nykyään paljon askarruttava kysymys on, kannattaako vaiva hoitaa operatiivisin vai konservatiivisin menetelmin? Näiden kysymysten parissa painii varmasti moni päättäjä kuin myös terveydenhuollon ammattilainen tai yrityksen rahakirstun vartija. Vastaus ei useinkaan ole helppo ja se kummalle puolelle vaaka kallistuu riippuu paljon siitä, minkälaisille tekijöille annetaan kysymystä pohtiessa eniten painoarvoa. Pohdittavia asioita ovat mm. millaisella hoidolla potilaan oireet helpottavat ja työ- ja toimintakyky paranee todennäköisesti nopeammin? Entä millaiset ovat hoitotulokset pidempiaikaisessa seurannassa? Millaiset ovat valitun hoitolinjan kokonaiskustannukset? Terveydenhuollon resurssien ollessa julkisella puolella tiukoilla ja yksityisellä puolella kilpailun kasvaessa myös fysioterapian kustannustehokkuus sekä laadun merkitys korostuvat entisestään. Näihin kysymyksiin haetaan vastausta tämän artikkelisarjan aikana johon lisäämme osia jatkossa ja mikäli te lukijat tiedätte laadukkaita tutkimuksia tästä tärkeästä aiheesta, meille saa niistä vinkata!. Ensimmäisessä osassa sukelletaan siihen kansantaloudellisesti yhteen merkittävimmistä, eli alaselkäkipuun.Jatka lukemista

Artikulaarinen tropismi ja skolioosi

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

[Kuva: Franco_Solarini CC0]

Miten tropiikki liittyy fysioterapiaan, skolioosiin tai selkärangan anomalioihin? Skolioosi on tuttu, mutta “artikulaarinen tropismi” tuo mieleen lähinnä joitakin ärsyttävät ja toisia ihastuttavat suomalaiset kesähitit “…missä palmupuut on puita vain…” tai “…ranta-rolexeja, mojitoja, palanutta nahkaa, moskiittoja…” Tämänhän piti olla fysioterapiablogi? Kai tänne yksi valmismatkamainos mukaan mahtuu? Tai hetkinen, artikulaarinen eli niveliin liittyvä ja tropismi, eli taipumis-, kääntymis- tai kasvuliike suhteessa tiettyyn ärsykkeeseen! Tästähän saattaa tulla fysioterapia-aihe sittenkin, sillä artikulaarisella tropismilla tarkoitetaan anatomiassa rangan fasettinivelten puolieroa niiden nivelpintojen suuntautumisessa. Pohditaan siis pikaisesti onko tällä “trooppisella” muutoksella kliinistä merkitystä? Vielä enemmän kehollisiin aiheisiin päästään kun siirrytään tarkastelemaan lähemmin ja laajemmin miten skolioosi vaikuttaa kipuun ja minkälaisilla tutkimuksilla tähän kysymykseen ollaan haettu vastausta.Jatka lukemista

Sunnuntain satunnaiset: tilastoja, alaselkäkipu ja sää sekä Facebookia

Kuukauden mittaiseksi venähtänyt joulutauko alkaa olla sunnuntain satunnaisten ajatusten osalta jo hiljalleen ohi ja taas on aika sukeltaa viikon aikana syntyneisiin pohdintoihin. Tällä kertaa nostamme esille tilastollisia yhteyksiä sekä niiden merkityksellisyyttä sekä lyhyesti Facebookista. Ja kun korrelaatioiden tielle päästiin, niin vinkataan lyhyesti kunnioitettavaan 1604 potilasta kattavaan tutkimukseen sään ja alaselkäkivun yhteyksistä. Etenkin nuo alaselkäkivun ja sään vaikutukset kiinnostivat, sillä niin usein kuulee tarinan että ”nyt kun tuli vähän kylmempää niin tämä selkä alkoi taas vihottelemaan”.

Jatka lukemista

Sunnuntain satunnaiset – Kipua, magneettistimulaatiota ja manipulaatioista

Viimeaikoina olemme pohtineet miten saisimme lisää sisältöä blogiimme ja julkaisutahtia hieman tasaisemmaksi siitä, mitä se nyt on ollut. Käytännössä jokaisen artikkelin kirjoittaminen ja siihen liittyviin tutkimuksiin perehtyminen vie melko paljonkin aikaa, joten ratkaisuna aloitamme uuden palstan jonka nimesimme “Sunnuntain satunnaisiksi”. Ajatuksemme on ns. random thoughts -tyyppisesti tuoda blogiin omia kuluneiden viikkojen aikana päässä pyörineitä ajatuksia seuraajiemme luettavaksi ja pohdittavaksi. Tämän lisäksi jatkamme edelleen asia-artikkeleiden tuottamista normaalisti. Osa sunnuntain satunnaisista on todellakin satunnaisia ajatuksia ja osaa saatamme pähkäillä hieman syvällisemminkin. Mutta… tässä ensimmäiset sunnuntain ajatukset tai tapahtumat:Jatka lukemista

Tenniskyynärpää hoitohaasteena

tenniskyynärpää, lateraalinen epikondyliitti, lateraalinen epikondylalgia, kipeä kyynärpää

Onko tässä kaikki, mitä diagnoosiin tarvitaan? (Kuva: ozz13x [CC BY 2.0])

Jos potilas tai vaikka ammattisi udellut naapuri aloittaa tarinansa esimerkiksi sanoin “kyynärpäähäni sattuu, tähän näin, etenkin kun….”.  Mitä ajattelet? “Tenniskyynärpää” lienee ensimmäinen ajatus monella fysioterapeutilla, lääkärillä, hierojalla tai muulla terveysalan ammattilaisella. Tenniskyynärpää onkin yleisin käsivarren pitkäaikainen kiputila, mutta yleisyydestään huolimatta monesti haasteellinen hoitaa. Arvostetut fysioterapia-alan tutkijat Leanne Bisset ja Bill Vicenzino kirjoittivat äskettäin Journal Of Physiotherapyn kutsumana kirjallisuuskatsauksen tenniskyynärpään, tai oikeammin lateraalisen epicondylalgian, fysioterapeuttisesta hoidosta. Tuo tutkimus on oikein hyvin kirjoitettu ja summaa kätevästi sen, mitä lateraalisten kyynärpäävaivojen hoidosta tällä hetkellä tiedetään. Kaiken lisäksi kyseinen artikkeli on open access muodossa vapaasti luettavissa (klikkaa tästä artikkeliin). Tässä kirjoituksessa käytetään lähteenä pääosin tuota Bisset & Vicenzino (2015) -artikkelia.Jatka lukemista

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista