Jäätynyt olkapää fysioterapeutin haasteena ja potilaiden riesana

 

Jäätynyt olkapää on melko yleinen, mutta huonosti tunnettu vaiva.

Jäätynyt olkapää, eli virallisemmalta ja ehkä yhtä huonolta nimeltään adhesiivinen kapsuliitti tarkoittaa olkanivelen vaivaa. Sille kuvaavaa on alkuun kipu sekä hiljalleen etenevä aktiivisten ja passiivisten liikeratojen rajoittuminen. Kyse on melko yleisestä, mutta samalla ylidiagnosoidusta vaivasta, jonka varsinaisia syitä, mistä jäätynyt olkapää johtuu, ei vieläkään tunneta kovin hyvin. Jäätyneen olkapää paraneminen voi kestää pitkään, mikä tekee monesti hyvinkin turhauttavan vaivan. Hoito voi olla haasteellista ja epävarmaa, joskaan oman onnensa nojaan potilaita ei kannata myöskään jättää.

Tämän kaksiosaisen artikkelin ensimmäinen osa käsittelee jäätyneen olkapään taustoja ja luokittelua, myöhemmin julkaistava toinen osa sukeltaa taas siihen, miten jäätynyt olkapää tulisi huomioida fysioterapiassa. Alkuperäinen artikkeli on julkaistu alkuvuodesta 2020 ilmestyneessä Manuaali-lehdessä.

Tämä artikkeli on ensimmäinen osa kaksi-osaisesta jäätynyttä olkapäätä käsittelevästä kirjoitussarjasta, jonka jälkimmäinen osa käsittelee jäätyneen olkapään fysioterapiaa ja löytyy tämän linkin takaa.

Jatka lukemista

Terveysliikuntasuositukset päivittyivät

Uudet terveysliikuntasuositukset

Päivitetyt terveysliikuntasuositukset ovat siirtyneet liikuntapiirakasta kolmiomalliin.

Terveysliikuntasuositukset päivittyivät viime kuussa ja samalla vanha kunnon liikuntapiirakka ohitti parasta ennen -päivämääränsä. Vaikkei uusissa suosituksissa keihään kärki – tai kolmion kärki – muuttunutkaan merkittävästi, niin jotain uutta kuitenkin saatiin tässä päivityksessä. Merkittävimmät muutokset ovat aikaisemmasta mallista tutun 10 minuutin ”minimiajan” poistuminen, sillä terveysvaikutuksia on jo lyhyemmilläkin pätkillä. Lisäksi olennaista on se, että kolmiomalliin on saatu täsmäliikunnan oheen suositukset unesta, liikuskelusta ja paikallaanolon tauottamisesta.

Jatka lukemista

Olkapääkipu kunnioittaa kuormitusta – yhteenveto Adam Meakinsin koulutuksesta

Rokki soi ja Järvenpään Foreverin hot-joogahuoneen katossa on lähes yhtä kaunis poutataivas kuin ulkonakin – heti harmittaa kesäisen kuuman lauantaipäivän aikainen herätys aavistuksen vähemmän. Kohta alkaa UMPOFin järjestämä kahden päivän olkapääjumppa vähintäänkin mielenkiintoisen britin, Adam “The Sports Physio” Meakinsin vetämänä. Tiedossa on siis viihdyttävä ja faktantäyteinen seminaari siitä, miten olkapääkipu saadaan kuriin fysioterapiassa. Blogitiimistämme Jukka ja Mikko olivat kuuntelemassa ja mielestämme kurssin anti oli oikein asiallista. Tästä olisi saanut kirjoitettua vaikka kuinka paljon, joten tämän kirjoituksen suhteen karsinnassa on ollut haasteensa. Tässä havaintomme kurssista!Jatka lukemista

Rakas syvä vatsalihas

poikittainen vatsalihas, syvä vatsalihas ei ole sen tehokkaampaa harjoittelua kuin muukaan.

Poikittainen vatsalihas, eli syvä vatsalihas ei ratkaissutkaan alaselkäkivun ongelmaa.

… Alaselkäkipu tässä. Yhteinen taipaleemme on kestänyt jo yli 20 vuotta. Muistankin elävästi, kuinka pitkäaikaiset ystäväni Paul Hodges ja Carolyn Richardson esittelivät meidät toisillemme (Hodges & Richardson, 1996; Hodges 1999). Ajansaatossa sait myös lempinimeä; TrA, syvä vatsalihas, poikittainen vatsalihas… Alkuhuuma ja suhteemme syveneminen oli nopeaa, vaikka EMG-mittarin sähkö välillämme olikin hitaasti syttyvää, mutta sillä oikeastaan erotuitkin aikaisemmista suhteistani. Ennen kuin itse huomasinkaan, julistivat monet ulkopuoliset meidät kuin luoduiksi toisillemme.

Tähän ajatukseen yhtyivät niin lääkärit kuin fysioterapeutitkin ja monen mielestä olit se kauan kaivattu ratkaisu yhteisiin ongelmiin. Täynnä uutuuden intoa lähdimme parantamaan kaikkien selkäkipuisten maailmaa, eikä fysioterapia ja alaselkäkipu enää koskaan olisi vailla vastauksia! Jotkut ovat sitä mieltä edelleenkin, mutta ajan myötä olen itse huomannut, kuinka kasvoimme eri suuntiin. En enää tarvinnutkaan sinua, sillä petit suuret lupaukset ja olit vaikeasti tunnusteltava ja hankalasti aktivoitava. Potilaat eivät tunteneet sinua tai huomanneet vaikutustasi. Eivätkä myöskään tutkijat (mm. Gubler ym., 2010; Mannion ym., 2012; Brooks ym., 2012; Smith ym., 2014). Bloggaajaystävänikin alkoivat epäillä sinua ja kirjoittivatkin aiheesta muutama vuosi sitten. Oletko sittenkin vain nigerialaiskirje, etkä tosirakkaus, kuten aluksi väitit?Jatka lukemista

Kuinka eturistiside saadaan poikki?

ACL, eturistiside, tutkimusten määrä

ACL, eli eturistiside, näyttäisi olevan suosittu tutkimuksen kohde.

Eturistiside on yksi polven parhaiten tunnetuista nivelsiteistä ja syy tähän on melko synkkä – sen katkeaminen aiheuttaa pitkän tauon urheiluun ja jopa lopettaa ammattilaispelaajien uria. Lisäksi se on edelleenkin suuren tutkimuksellisen huomion kohteena ja eturistisidettä käsitteleviä artikkeleita julkaistaan vuosittain käsittämätön määrä. Pelkästään vuoden 2017 aikana on PubMedin mukaan julkaistu (tämän jutun kirjoitushetkellä, 4.12.2017) 1380 artikkelia hakusanalla “anterior cruciate ligament”, eli ainakin jos joku väittää tietävänsä kaiken ACL:stä niin … no, pointti tuli varmaankin selväksi. Koska kyseessä on kallis ja pitkäkestoinen vamma, niin voisi olettaa, että sen mekanismi ja ennaltaehkäisy varmasti tunnetaan oikein hyvin? Periaatteessa ei, sillä vasta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana eturistisidevammojen syntymekanismiin ollaan hiljalleen saatu vastauksia. Nykyisellään vammamekanismi tunnetaan jo kohtuullisen hyvin, mistä myös Erik Meira puhui koulutuksessaan. Tuo koulutus toimikin kipinänä blogikirjoitukselle, joka perustuu kyseisen koulutuksen aikana läpikäytyyn ja hieman täydennettyyn kirjallisuuteen.

Jatka lukemista

Isometrinen jännitys – työntää vai vastustaa?

Lihastyön tapoja on erilaisia, ja kaiken kukkuraksi isometrinen jännitys voidaan tehdä joko vastustamalla tai painamalla. Kuva: Pascal (CC0 Public Domain).

Isometrinen jännitys tai lihastyö nousi näyttävästi estradille viimeistään pari vuotta sitten julkaistun polvijännekuntoutusta koskevan Ebonie Rion ja kumppaneiden (2015) tutkimuksen myötä. Taustatukea ollaan saatu mm. Stasinopouloksen ym. (2017) julkaisemasta “tenniskyynärpäätä” käsittelevästä artikkelista. Isometrinen jännitys on saanut muutenkin viime aikoina osakseen paljon huomiota isometrisen harjoittelun kautta ja omien havaintojeni mukaan se on kokenut omanlaisensa renesanssin ja löytänyt tiensä takaisin fysioterapeuttien työkalupakkeihin. Isometrisellä lihastyöllä tarkoitetaan sellaista lihaksen käyttämistä, jossa se aktivoituu, mutta sen pituus ei muutu. Tuttavallisemmin tällöin puhutaan siis staattisesta lihastyöstä, kuten esimerkiksi jos yrität työntää kädelläsi seinää vasten tai kannatella painoa painoa käsissäsi paikallaan. Onko mahdollista, että isometrinen työntäminen eroaisi jotenkin isometrisestä vastustamisesta? Entäpä voisiko näillä erilaisilla tavoilla tuottaa isometrinen lihasjännitys olla erilaiset vaikutusmekanismit tai pitäisikö niitä miettiä tarkemmin esimerkiksi harjoittelua ohjatessa? Tähän pohdintaan voidaan etsiä vastausta tarkastelemalla tuoretta Schaeferin ja Bittmannin (2017) tutkimusta, johon tämä blogiteksti pohjautuu.Jatka lukemista