Category Archives: Krooninen kipu

Krooninen alaselkäkipu ja sen riskitekijät

Posted on by
https://pixabay.com/en/silhouette-man-race-run-114436/

”Don’t panic” ja jatka liikkumista! Voitaisiinko esimerkiksi kroonisen alaselkäkivun ennaltaehkäisy kiteyttää näinkin yksinkertaisesti? (Kuva: geralt. CC0 Public Domain)

Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Jatka lukemista→

Motorinen kontrolli suurennuslasin alla – Paul Hodges luennoi Helsingissä

Posted on by

Paul Hodges, University of Queensland

Yksi fysioterapia-alan arvostettuja tutkijoita, professori Paul Hodges saapui pitkän ajan jälkeen taas Suomeen pitämään seminaaria kun hän puhui 7.6.2016 Helsingissä alaselkäkivun motorisesta kontrollista. Australialainen Queenslandin yliopistolla vaikuttava Hodges on varmasti fysioterapeuteille tuttu nimi ja onhan häntä ajoittain leikkisästi tituleerattu syvien vatsalihasten löytäjäksi tai kuten Julius tässä blogissa aikanaan muotoili “syvien vatsalihasten Kolumbukseksi”, minkä lisäksi motorinen kontrolli on yksi hänen tutkimusten pääaiheista. Näillä linjoilla liikkuen myös seminaari kantoi nimeä “Advanced concepts in lumbopelvic motor control: Integrated approach to clinical assessment & treatment of motor control dysfunction”. Hodges luennoi omista käsityksistään alaselkäkivun kokonaisuudesta peilaten ajatuksia uusimpaan ja välillä vanhempaankin tutkimustietoon melko laajalta kannalta. Kuten seminaarin nimestäkin voidaan päätellä, se selkeästi keskittyi enemmän alaselkäkivun toiminnallisiin ja biomekaanisiin ulottuvuuksiin häiriöiden tutkimiseen ja hoitoon sekä taustoittamaan näitä mm. vertaamalla eroja terveiden ja alaselkäkipuisten välillä.

Jatka lukemista→

Onko alaselkäkipu loogista? Kokemuksia Peter O’Sullivanin koulutuksesta

Posted on by
Jos olet kuullut liikekontrollin häiriöistä ja liikehäiriöistä, olet saattanut törmätä myös Peter O’Sullivanin nimeen. Kyseinen herra on viimeisen kymmenen vuoden aikana tehnyt uraa uurtavaa työtä kroonisen alaselkäkivun luokittelemisesta, tutkimisesta ja hoitamisesta. Australiassa Curtinin yliopistossa vaikuttava professori O’Sullivan on tekemässä tutkimusta Suomessakin ja hänet oli kutsuttu SMLY:n järjestämälle Manuaalisen lääketieteen ja terapian Levi-kurssille puhumaan aiheesta.

Alun perin kyseinen herra nousi fysioterapia-alan tietoisuuteen julkaisemalla kroonisen alaselkäkivun luokittelumallinsa 2005 Manual Therapy:ssa. Erona aikaisempiin luokittelumalleihin oli siinä, että epäspesifien alaselkäkipujen luokittelu perustui osittain myös asiakkaan tapaan liikuttaa alaselkää. Terapeuttinen harjoittelu rakentui siten liikkumistavan mukaan eikä sen mukaan, mikä kudos olisi vaurioitunut tai mitkä lihakset olivat heikentyneet tai mitkä nivelet ja rakenteet jäykkiä, kireitä tai yliliikkuvia. O’Sullivanin tapa luokitella alaselkäkipua on vähitellen saanut kannatusta fysioterapian ja lääketieteenkin aloilla ja esimerkiksi Hannu Luomajoen väitöskirjassaan kehittämä lannerangan liikekontrollin testipatteristo pohjautuu osittain O’Sullivanin alkuperäiseen luokittelumalliin.

Jatka lukemista→

Kuka pelkää liikkumista? Haastattelussa Petteri Koho

Posted on by

(Kuva: Peggy_Marco [CC0])

Liikkumisen pelko voi vaikuttaa krooniseen kipuun ja sen tunnistaminen voi olla tärkeä osa kuntoutuksen etenemistä. (Kuva: Peggy_Marco. [CC0])

Pelon ja kivun voi monesti havaita ihmisestä, vaikkei hän sitä ääneen kertoisikaan. Nämä kaksi omaavat muutenkin paljon yhteisiä piirteitä, vaikka jokainen tunnistaa niiden eron omakohtaisen kokemuksen kautta. Molemmista voi kontekstista riippuen olla ihmiselle hyötyä ja haittaa ja molemmille on ominaista tarve suojautua. Miten suojautumisreaktio monessa tapaa sitten ilmenee? Aivan oikein, liikkeenä ja liikkumisena.

Fysioterapeutti Petteri Koho väitteli viime joulukuussa terveystieteiden tohtoriksi aiheesta ”Fear of movement” (tässä linkki väitöskirjaan). Mind the Movement sai kunnian onnitella ja haastatella tuoretta tohtoria väitöskirjastaan ja liikkumisen pelon ilmiöstä sähköpostitse. Petteri Koho on tehnyt perusteellista työtä fysioterapian ja sen koulutuksen parissa työskennellen tällä hetkellä Invalidisäätiö Ortonilla ja ollen urallaan mm. mukana OMT-koulutuksessa opettajana sekä luennoitsijana useissa seminaareissa.

Jatka lukemista→

Ota kipu haltuun – suositeltavaa luettavaa kivusta

Posted on by

Olen tällä viikolla lueskellut lääkäri Helena Mirandan kirjoittamaa Ota kipu haltuun -kirjaa ja ajattelin blogissa hiukan availla kyseistä teosta lukijoille omien ajatusteni kera. Kirjassa on päivitettyä tietoa kivusta sekä erilaisten kivunhallinnan keinojen esittelyä. Se on suunnattu erityisesti kroonisista kivuista kärsiville, mutta myös heidän läheisilleen sekä ylipäätänsä kaikille kroonisesta kivusta kiinnostuneille ihmisille. Seuraavassa siis yhteenvetoa ja mietteitä kirjasta.Jatka lukemista→

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Posted on by

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista→