Alaselkäkipu-uskomukset tutkitun tiedon ja median ristitulessa?

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia.

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia. (Kuva: Marco Verch [CC BY 2.0])

Kuvitellaanpas lehtijuttu, jonka aiheena on alaselkäkipu: “Nitojan käyttö väärin pilaa välilevysi! – Lue salakavalat syyt kärsimykseen ja vältä vaara ”. Tottelen ja luen jutun. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Nouseeko korvista savua vai huokaisenko helpotuksesta? Jokainen meistä on varmasti lukenut tai katsonut omaa työtä koskevaa sisältöä mediasta ja ollut siitä samaa tai eri mieltä. Aina ei tarvitse olla edes omaa työtä koskeva artikkeli, jotta se kiinnostaisi – kuka nyt ei haluaisi tietää miten lentoemännät kertovat toisilleen että olet aivan järkyttävän hyvännäköinen (tai sitten vaan todella ärsyttävä) ja istut paikalla 23D? Itse ainakin luen niitä.

Lentoemännän työtä koskevien juttujen osalta en pysty todentamaan niiden oikeellisuutta, mutta entä jos aihe onkin alaselkäkipu? Silloin pystyn. Medialla ja heille lausuntoja antavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoihin sekä heidän tietämykseen ja uskomuksiin kivusta julkaistavan sisällön kautta. Sanoilla ja viestinnällä on merkitystä, mutta mitkä tekijät olisi hyvä ottaa huomioon? Minkälainen sisältö on hyödyllistä ja mitä tulisi välttää? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on, mitä kirjoittaa?Jatka lukemista

Pakarakipu voi johtua jänteestä ja harjoittelusta on apua

Portaissa liikkuminen on yksi yleinen aktiviteettia, jota pakarakipu haittaa. (Kuva, CC0)

Pakarakipu, joka tuntuu lonkan sivulla diagnosoidaan usein limapussin tulehdukseksi, mutta ehkä jopa yleisempää saattaa olla pakarajänteen kiputila. Tyypillisesti pakarakipu häiritsee esimerkiksi portaissa tai asennoissa, joissa oirepuolen jänteisiin kohdistuu venytystä tai kompressiota. Mutta mitä tälle gluteaalitendinopatialle kannattaa oikein tehdä? Ei mitään? Auttaako kortisoni? Vai pitäisikö tässä alkaa harjoitella? Rebecca Mellor kumppaneineen (2018) julkaisuvat äskettäin open-access -lisenssillä saatavilla olevan RCT-tutkimuksen, “Education plus exercise versus corticosteroid injection use versus a wait and see approach on global outcome and pain from gluteal tendinopathy: prospective, single blinded, randomised clinical trial”,  jossa he tarkastelevat juuri tätä aihetta. Huolimatta siitä, että harjoittelua usein suositellaan hoitomuodoksi, kyse on yhdestä ensimmäisistä satunnaistetuista tutkimuksista koskien gluteaalitendinopatian harjoittelua. Samaan aikaan julkaistiin myös toinen tutkimus, jossa samainen pakarakipu ja sen harjoittelu olivat mikroskoopin alla (Ganderton ym., 2018), mutta näistä kahdesta tutkimuksesta saatiin hiukan toisistaan poikkeavat lopputulokset.Jatka lukemista

Olkapääkipu kunnioittaa kuormitusta – yhteenveto Adam Meakinsin koulutuksesta

Rokki soi ja Järvenpään Foreverin hot-joogahuoneen katossa on lähes yhtä kaunis poutataivas kuin ulkonakin – heti harmittaa kesäisen kuuman lauantaipäivän aikainen herätys aavistuksen vähemmän. Kohta alkaa UMPOFin järjestämä kahden päivän olkapääjumppa vähintäänkin mielenkiintoisen britin, Adam “The Sports Physio” Meakinsin vetämänä. Tiedossa on siis viihdyttävä ja faktantäyteinen seminaari siitä, miten olkapääkipu saadaan kuriin fysioterapiassa. Blogitiimistämme Jukka ja Mikko olivat kuuntelemassa ja mielestämme kurssin anti oli oikein asiallista. Tästä olisi saanut kirjoitettua vaikka kuinka paljon, joten tämän kirjoituksen suhteen karsinnassa on ollut haasteensa. Tässä havaintomme kurssista!Jatka lukemista

2017 luetuimmat blogikirjoitukset

Vuosi vaihtui ja oli taas aika tarkastaa, mitkä artikkelimme kiinnostivat lukijoitamme kaikkein eniten. Blogissa julkaistiin kirjoituksia koko kehoa koskien esimerkiksi plantaarifaskiitista, jäätyneestä olkapäästä, polvikivuista ja nilkan instabiliteetista. Lisäksi käsittelimme paria koulutusta referaattien merkeissä ja julkaisimme tekstejä liittyen palautumiseen sekä isometriseen että HSR-harjoitteluun.

Jatka lukemista

Yhteenvetoa CFT level 1 – koulutuksen annista

Tällä kertaa blogissa avataan UMPOF:n järjestämää CFT level 1- koulutusta, jonka kouluttajana toimi fysioterapian professori Wim Dankaerts Belgiasta. Hän on fysioterapian pitkän linjan konkari, jolla on pitkä kokemus niin kliinisestä työstä kuin tutkimusmaailmastakin. Hän kuuluu Pain-Ed -ryhmään, jonka tavoitteena on tuoda ihmisten tietoisuuteen tuoretta tutkimustietoa kivuntutkimuksen alueelta ja kumota erilaisia myyttejä, joita erityisesti alaselkäkipuun liittyy.

CFT (cognitive functional therapy) eli kognitiivinen toiminnallinen terapia on potilaskeskeinen lähestymismalli, jossa pyritään tunnistamaan erilaiset oireilun taustalla olevat biopsykososiaaliset mekanismit/tekijät ja yksilöllisen profiloinnin pohjalta kohdentamaan hoitointerventio oireilua ylläpitäviin muokattavissa oleviin tekijöihin.Näitä voivat olla etenkin erilaiset psykososiaaliset, toiminnalliset ja elintapoihin liittyviin tekijät, kuten uskomukset tiettyjen liikkeiden vaarallisuudesta ja selän vaurioitumisherkkyydestä, pelko-välttämiskäyttäytyminen, vähäinen liikunta, yksipuoliset liikemallit, liiallinen stressi, univaje jne. CFT:ssa pyritään lisäämään kivun ja kipuun liittyvien reaktioiden ymmärtämistä. Lisäksi olennaista on vahvistaa kuntoutujan minäpystyvyyden tunnetta ja ylipäätänsä antaa uskoa siihen, että myönteinen muutos on mahdollinen.Jatka lukemista

Polvikipu ja lonkkavaivat – ratkaisut à la Erik Meira

Erik Meiran koulutuksessa tiede ja käytäntö yhdistyivät tiiviiksi ja monipuoliseksi paketiksi teoriatietoutta ja käytännön vinkkejä. Näillä treeni- ja terapiavinkeillä polvikipu ja lonkkavaivat saadaan näyttöön perustuen kuriin. (Kuva: Gciriani [CC BY-SA 4.0])

Syksyn alkaessa erilaiset koulutukset ovat taas pyörähtäneet käyntiin ja allekirjoittaneen kauden ensimmäinen koulutus oli UMPOFin järjestämä Erik “The Science PT” Meiran koulutus, jonka aiheena olivat polvikipu ja -vammat sekä lonkkavaivat. Kyseinen kurssi oli Meiran ympäri maailmaa pitämä “Hip & Knee: Complex Understanding for Simple Solutions” -koulutuspaketti. Kuten odottaa saattoi, nojautui koulutus vahvasti tutkittuun tietoon, mikä oli osaltaan sekä koulutuksen vahvuus että samalla heikkous. Jos joku odotti tältä koulutukselta monimutkaisia selitysmalleja taikaluoteineen tai uusia ja maailman parhaita harjoituksia, saattoivat nuo tavoitteet jäädä toteutumatta. Tarjolla oli helposti sovellettavia vinkkejä sekä ajatuksia harjoitteluun, kattava tietopaketti polven ja lonkan vammoista ja tutkimusnäytöstä näiden kaikkien taustalla. Kurssin pääsanoma fysioterapiaprosessin osalta voidaan tiivistää siihen, että potilaan ongelma pitää aina kartoittaa yksilöllisesti huomioiden mahdollisimman laajasti siihen liittyvät tekijät. Tämän jälkeen rauhoitetaan tilannetta tarvittava määrä ja aloitetaan hiljalleen rakentamaan toiminta- ja suorituskykyä uudestaan. Kuntoutuksen tulee olla riittävän kuormittavaa ja etenkin jännekivuissa kuormitus on äärimmäisen tärkeää.Jatka lukemista