Manipulaatio alaselkäkivun hoitona – kohdentamisen merkitys?

Manipulaatiohoidot ovat osa manuaalista terapiaa, ja monet terapeutit kokevat sen tehokkaana työkaluna. Useat asiakkaat ovatkin saaneet manipulaatiosta helpotuksen erilaisiin oireisiinsa kuten kipuihin ja liikerajoituksiin. Manipulaatiohoidon kohdentamisen merkitys, silloin kun manipulaatiolla tavoitellaan kivun lievittymistä, on yksi manuaaliseen terapiaan liittyvä puheenaihe. Miten suuri merkitys toivotun vasteen (kivun lievittymisen) aikaansaamisen kannalta on siis sillä, toteutetaanko manipulaatio spesifisti selkärangan tiettyyn segmenttiin oirealueella vai saadaanko yhtä lailla myönteisiä vaikutuksia myös siten, että manipulaatio kohdennetaankin oirealueesta selvästi etäämmälle muualle selkärankaan?Jatka lukemista

Rullaten rennommaksi, voimakkaammaksi ja liikkuvammaksi?

Kuva: John Hayato (CCO)

Onko tuttua hommaa? Nyt selvitetään, mihin kaikkeen foam rollaus pystyy! Kuva: John Hayato (CCO)

Tämän päivän liikuntatermejä ovat putkirullaus ja lihaskalvot. Vielä vakuuttavammalta kuulostaa, jos puhutaan foam rollauksesta ja faskioista. Kuntokeskusten venyttelytilat ja median julkaisut ovat viime vuosina täyttyneet vähitellen puolen metrin mittaisista putkista, joiden päällä ihmiset rullailevat irvistellen erilaisissa asennoissa. Ulospäin tämä saattaa näyttää hitaalta itsekidutukselta irvistyksineen ja hengenhaukkomisineen, mutta jokin syvempi tarkoitus rullailulla näyttäisi olevan, kun sitä pienestä tuskanhiestä huolimatta tehdään. Jostain syystä rullailun vaikutukset yhdistetään lähes automaattisesti lihaskalvoihin ja faskioihin, joten Mind the Movement päättikin aloittaa myofaskiaalisten myyttien murtamisen foam rollauksen osalta.

Tämän kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa löytyy tämän linkin takaa: Foam rollaus, osa 2: Näytön puutteen vastaisku.

Mitä myyteistä tiedetään

Kaikkiaan foam rollausta ja itse toteutettavaa pehmytkudoskäsittelyä (self-myofascial release, SMR) kokonaisuudessaan on tutkittu varsin vähän.Jatka lukemista

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista

Oman kehon ajotaidot – Miten liikkeen hallinta ja kipu liittyvät toisiinsa?

Luiden, nivelten ja lihasten merkitys liikkumisessa on karkeasti ajateltuna hyvin selkeää. Hermoston toiminta tuntuu tietyssä mielessä myös varsin yksiselitteiseltä, koska ilman hermoston sähköimpulsseja lihakset eivät kykene supistumaan eivätkä nivelet ja luut liikkumaan. Jos liike olisi puhtaasti mekaaninen ilmiö, olisi ihmisen liikkumista mallintava robotti jo todennäköisesti keksitty. Ilmeisesti toistaiseksi kehittynein tällainen robotti näyttää tältä:

Jatka lukemista

Tunnistaisitko CRPS:n?

CRPS voi tuntua voimakkaana polttelevanakin kipuna.

CRPS on moninainen alueellinen kipuoireyhtymä, jossa pääoireena voi olla kipu, jota kuvaillaan usein hyvin monivivahteisin sanoin.
Kuva: Prairie Kittin

CRPS (eli lontoon kielellä complex regional pain syndrome) on yksi niistä, tässä tapauksessa surullisen kuuluisista, “rakkaista lapsista”, joilla on ollut historiansa aikana monta nimeä. CRPS on tunnettu mm. nimillä “RSD” (reflektorinen sympaattinen dystrofia), “Sudekin atrofia”, post-traumaattinen kipuoireyhtymä tai jos tilaan on liittynyt hermovamma, niin ollaan voitu puhua kausalgiasta. Suomeksi yleisimmin CRPS:ää kutsutaan lyhenteellä tai puhutaan monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä. Tämän tilan tunnistaminen on välillä vaikeaa ja sen diagnosointia hankaloittaa usein taustalla oleva trauma. Tavallisimmin CRPS saa alkunsa jostain traumasta, joskus suuremmasta ja joskus mitättömämmästä.

 Jatka lukemista

Kaikkivoipa keskivartalo – Syvien lihasten lähteillä

Keskivartalon tuki sekä syvien vatsa- ja selkälihasten harjoittelu ovat olleet suosittuja teemoja terveys- ja liikunta-alalla, jota kautta ne ovat saaneet palstatilaa myös arkipäivän mediassa. Sanat “vatsa sisään” ja “keskivartalo tiukkana” osuvat silmiin monesti jo lehtien otsikoissa tai saattavat kuulua monesti myös kuntosalilla ohjaajan suusta. Ilmiöstä on syntynyt mielikuva, että lähes kaikki liikkeet ja harjoitteet vaativat keskivartalon tietoista jännittämistä ja pidettäessä “vatsa tiukkana” ja keskivartalo vahvana pystyy tekemään harjoitteet turvallisesti (ei kai siitä haittaakaan voi olla?). Tästä kiinnostuneena päätin lähteä selvittämään, mikä on ilmiön perusta.

Kuva: Jakob Owens on Unsplash

Jatka lukemista