Foam rollaus, osa 2 – näytön puutteen vastaisku?

Foam rollaus

(Kuva: Phil Gradwell. CC-BY 2.0)

Ensimmäisessä osassa käsittelimme foam rollauksen vaikutuksia liikkuvuuteen, suorituskykyyn, palautumiseen sekä DOMSiin. Totesimme rullailulla olevan mahdollisesti tilapäisesti liikkuvuutta parantava ja harjoittelun jälkeistä kipua lieventävä vaikutus. Foam rollaukseen liittyy myös useita muita käsityksiä ja näkemyksiä, joista osalla pyritään selittämään edellä mainittuja vaikutuksia. Edellisen artikkelin perusteella foam rollaus täyttää ainakin osan sille pedatuista lupauksista, muttei läheskään kaikkia tai välttämättä niin selvästi kuin soisi toivoa. Mutta miten käy, kun tarkastelun alle otetaan pienemmät ja spesifimmät väittämät esimerkiksi sen vaikutusmekanismeista?Jatka lukemista

Rullaten rennommaksi, voimakkaammaksi ja liikkuvammaksi?

Kuva: John Hayato (CCO)

Onko tuttua hommaa? Nyt selvitetään, mihin kaikkeen foam rollaus pystyy! Kuva: John Hayato (CCO)

Tämän päivän liikuntatermejä ovat putkirullaus ja lihaskalvot. Vielä vakuuttavammalta kuulostaa, jos puhutaan foam rollauksesta ja faskioista. Kuntokeskusten venyttelytilat ja median julkaisut ovat viime vuosina täyttyneet vähitellen puolen metrin mittaisista putkista, joiden päällä ihmiset rullailevat irvistellen erilaisissa asennoissa. Ulospäin tämä saattaa näyttää hitaalta itsekidutukselta irvistyksineen ja hengenhaukkomisineen, mutta jokin syvempi tarkoitus rullailulla näyttäisi olevan, kun sitä pienestä tuskanhiestä huolimatta tehdään. Jostain syystä rullailun vaikutukset yhdistetään lähes automaattisesti lihaskalvoihin ja faskioihin, joten Mind the Movement päättikin aloittaa myofaskiaalisten myyttien murtamisen foam rollauksen osalta.

Tämän kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa löytyy tämän linkin takaa: Foam rollaus, osa 2: Näytön puutteen vastaisku.

Mitä myyteistä tiedetään

Kaikkiaan foam rollausta ja itse toteutettavaa pehmytkudoskäsittelyä (self-myofascial release, SMR) kokonaisuudessaan on tutkittu varsin vähän.Jatka lukemista

Aivotärähdys voi kolahtaa muuallakin kuin päässä – Tutkimus aivotärähdysten ja alaraajavammojen välisestä yhteydestä

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

Miten aivotärähdykset ja tuki- ja liikuntaelinvammat liittyvät toisiinsa? Tähän kysymykseen törmättiin tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin alaraajojen akuuttien tuki- ja liikuntaelinvammojen riskiä aivotärähdyksen jälkeen yliopistourheilijoilla (Lynall ym. 2015). Eri lajien urheilijoilla havaittiin vuoden seurannassa noin 1,5-2 -kertainen riski saada akuutti alaraajavamma. Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden terveystietojen perusteella akuuttien alaraajavammojen määrää ennen aivotärähdystä ja sen jälkeen, sekä verrattiin urheilijoihin jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä.

Jatka lukemista

Sairaus nimeltä istuminen – Uusi nimi fyysiselle inaktiivisuudelle vai erillinen riskitekijä?

Istuminen on nyt virallisesti demonisoitu. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 kansalliset ”Istu vähemmän – voi paremmin” -suositukset istumisen haittojen vähentämiseen. Harva olisi välttämättä 10-20 vuotta sitten uskonut, että terveysliikuntasuositusten lisäksi tarvitaan erikseen istumasuositukset, mutta se kuvastaakin toisaalta kuinka huolestuttavasta ilmiöstä näyttäisi olevan kyse. Minkälainen vaaratekijä istuminen terveydelle sitten on ja mihin istumasuosituksilla pyritään?

Jatka lukemista

Juoksuvammat – Kuinka yleisiä, minkälaisia ja ovatko ennaltaehkäistävissä?

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

Flickr: Josiah McKenzie (https://www.flickr.com/photos/josiahmackenzie/3414064391/)

 

Yksi kevään merkki on juoksijoiden ilmestyminen katukuvaan ja monien uuden vuoden maratonlupausten lunastamispäivämäärä alkaa uhkaavasti lähestyä. Vaikka juokseminen onkin monella tapaa terveellinen harrastus, ei siinäkään lajissa valitettavasti vammoilta säästy, varsinkin jos uutena vuotena tehty elämäntapamuutos on rykäisty käyntiin vauhdilla. Itsekin aktiivisena lenkkeilijänä päätin lähteä selvittämään, minkälaisia vammoja juoksijoilla ilmenee ja voidaanko niitä ennaltaehkäistä jollain tavalla.

Jatka lukemista

Lasten liikkumattomuus tuottaa laskua Suomelle?

kuva : Gaulsstin (CC-BY-3.0)

Liikkumisella on väliä. Yhtä kiistaton lausahdus kuin “tupakointi on epäterveellistä”, mutta siitä huolimatta molemmat ovat tämän päivän terveysongelmia. Toinen näistä sai vahvistusta Iltasanomien artikkelissa 18.3. “Liikuntapommi uhkaa Suomea: lapset liikkuvat hälyttävän vähän”, jossa nostettiin pintaan merkittävä ja kasvava kansantaloudellinen ja – terveydellinen ongelma: lasten ja nuorten liikkumattomuus. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten liikkuminen jää valtaosalla selvästi suosituksia vähäisemmäksi riippumatta käytettävästä mittarista. Lisäksi ruutuaika (eli television, tietokoneen jne. parissa vietetyn aika) ylittää suurella osalla suositellut max. 2 tuntia/päivä. Edellä mainittu trendi uhkaa johtaa siihen, että nykynuoret sairastuvat aiempaa varhemmin erilaisiin kansanterveydellisesti kuormittaviin sairauksiin.

Jatka lukemista