CFT ja Ben Cormack – Alaselkäkipu, kliininen päättely ja luonnollinen liikkuminen

Näillä kahdella kurssilla voi kuvainnollisesti sanoa taulun saaneen täytettä tai kuinka lampun ympärille tuli muitakin ajatuksia, joidenka virtaa puretaan tämän koulutusbriiffin muodossa. (Kuva [CC0])

Elokuussa ulkona paistoi aurinko ja shortseissakin tuli kuuma, kun ammatilliset koulutukset pyörähtivät käyntiin. Syyskuun puolivälissä koulutukset jatkuivat hieman viileämmässä ilmastossa ja shortsit olivat vaihtuneet farkkuihin. Syksyn ensimmäisenä koulutuksena sai luvan toimia UMPOFin järjestämä Ben Cormackin “Functional Therapeutic Movement” -koulutus. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, tästä kurssista oli liikekontrollintestit ja tarkka liikenysvääminen kaukana, kun taas alaselkäkipu oli keskiössä.

Syyskauden toinen koulutus oli Suomenlinnan mahtavissa maisemissa järjestetty kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) toinen kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus, jossa ohjaajana toimi Wim Dankaerts. Tämä kurssi oli jatkoa keväällä ja vuosi sitten järjestetyille CFT 1 -koulutuksille ja pohjautuu Peter O’Sullivanin tutkimusryhmän pähkäilemään kliinisen päättelyn näyttöön perustuvaan viitekehykseen.

Tavallaan molempien kurssien tärkein anti tiivistyi loistavasti Cormackin yhteen ensimmäisistä sanomisista: “Sometimes we zoom in on the bones, joints and tissues so much that we don’t actually see the person in front of us”. Eli suomennettuna ja avattuna; joskus keskitymme niin pieniin yksityiskohtiin (kuten luihin, kudoksiin jne…) että unohdamme edessämme olevan ihmisen ja saatamme jättää kaikkein olennaisimman kokonaan hoitamatta. Tällöin käy helposti niin, ettemme pysty auttamaan ihmistä eteenpäin ja kohtaamaan kivun aiheuttaman noidankehän ongelmavyyhtiä ratkaisukeskeisesti.Jatka lukemista

Kipu kuriin podcast: Liittyvätkö uskomukset, viestintä ja alaselkäkipu toisiinsa?

Kirjoitin taannoin blogiin siitä, miten alaselkäkipu-uskomukset ja viestintä ovat yhteydessä toisiinsa. Blogin voit lukea täältä. Tuon kirjoituksen pohjalta Joonas Putti kutsui minut ”Kipu kuriin” -podcast sarjansa seuraavaksi vieraaksi. Keskustelimme aiheesta median ja ammattilaisten näkökulmasta sekä myös kipupotilaan että heidän läheistensä kannalta. Nauhoitimme jakson pari viikkoa sitten ja se on nyt katsottavissa ja kuunneltavissa Fysiopoliksen Facebook– ja YouTube -sivuilla.

Tässä myös tuo nauhoituksemme:

Alaselkäkipu-uskomukset tutkitun tiedon ja median ristitulessa?

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia.

Alaselkäkipu on paljon esillä mediassa, mutta välillä myös kirjoitukset kaipaisivat tarkempaa diagnosointia. (Kuva: Marco Verch [CC BY 2.0])

Kuvitellaanpas lehtijuttu, jonka aiheena on alaselkäkipu: “Nitojan käyttö väärin pilaa välilevysi! – Lue salakavalat syyt kärsimykseen ja vältä vaara ”. Tottelen ja luen jutun. Mitä tapahtuu sen jälkeen? Nouseeko korvista savua vai huokaisenko helpotuksesta? Jokainen meistä on varmasti lukenut tai katsonut omaa työtä koskevaa sisältöä mediasta ja ollut siitä samaa tai eri mieltä. Aina ei tarvitse olla edes omaa työtä koskeva artikkeli, jotta se kiinnostaisi – kuka nyt ei haluaisi tietää miten lentoemännät kertovat toisilleen että olet aivan järkyttävän hyvännäköinen (tai sitten vaan todella ärsyttävä) ja istut paikalla 23D? Itse ainakin luen niitä.

Lentoemännän työtä koskevien juttujen osalta en pysty todentamaan niiden oikeellisuutta, mutta entä jos aihe onkin alaselkäkipu? Silloin pystyn. Medialla ja heille lausuntoja antavilla asiantuntijoilla on mahdollisuus vaikuttaa lukijoihin sekä heidän tietämykseen ja uskomuksiin kivusta julkaistavan sisällön kautta. Sanoilla ja viestinnällä on merkitystä, mutta mitkä tekijät olisi hyvä ottaa huomioon? Minkälainen sisältö on hyödyllistä ja mitä tulisi välttää? Ja toisaalta, mitä väliä sillä on, mitä kirjoittaa?Jatka lukemista

Rakas syvä vatsalihas

poikittainen vatsalihas, syvä vatsalihas ei ole sen tehokkaampaa harjoittelua kuin muukaan.

Poikittainen vatsalihas, eli syvä vatsalihas ei ratkaissutkaan alaselkäkivun ongelmaa.

… Alaselkäkipu tässä. Yhteinen taipaleemme on kestänyt jo yli 20 vuotta. Muistankin elävästi, kuinka pitkäaikaiset ystäväni Paul Hodges ja Carolyn Richardson esittelivät meidät toisillemme (Hodges & Richardson, 1996; Hodges 1999). Ajansaatossa sait myös lempinimeä; TrA, syvä vatsalihas, poikittainen vatsalihas… Alkuhuuma ja suhteemme syveneminen oli nopeaa, vaikka EMG-mittarin sähkö välillämme olikin hitaasti syttyvää, mutta sillä oikeastaan erotuitkin aikaisemmista suhteistani. Ennen kuin itse huomasinkaan, julistivat monet ulkopuoliset meidät kuin luoduiksi toisillemme.

Tähän ajatukseen yhtyivät niin lääkärit kuin fysioterapeutitkin ja monen mielestä olit se kauan kaivattu ratkaisu yhteisiin ongelmiin. Täynnä uutuuden intoa lähdimme parantamaan kaikkien selkäkipuisten maailmaa, eikä fysioterapia ja alaselkäkipu enää koskaan olisi vailla vastauksia! Jotkut ovat sitä mieltä edelleenkin, mutta ajan myötä olen itse huomannut, kuinka kasvoimme eri suuntiin. En enää tarvinnutkaan sinua, sillä petit suuret lupaukset ja olit vaikeasti tunnusteltava ja hankalasti aktivoitava. Potilaat eivät tunteneet sinua tai huomanneet vaikutustasi. Eivätkä myöskään tutkijat (mm. Gubler ym., 2010; Mannion ym., 2012; Brooks ym., 2012; Smith ym., 2014). Bloggaajaystävänikin alkoivat epäillä sinua ja kirjoittivatkin aiheesta muutama vuosi sitten. Oletko sittenkin vain nigerialaiskirje, etkä tosirakkaus, kuten aluksi väitit?Jatka lukemista

Uutta tietoa harjoittelun vaikuttavuudesta alaselkäkivussa – haastattelussa Vesa Lehtola

mechanics-1501861_1920Liikekontrollin ja motorisen kontrollin häiriöt ovat olleet Mind the Movementissa monesti esillä pääasiassa pitkittyneeseen alaselkäkipuun liittyen (mm. Peter O’Sullivanin ja Paul Hodgesin koulutustiivistelmät, Oman kehon ajotaidot, Niskakipu ja kontrollin häiriöt…). Tällä hetkellä keskustelu on kuumaa niin liikekontrollin perifeeristen ja sentraalisten mekanismien välillä (= onko syypää enemmän kehonosista tulevassa viestinnässä vai pääkopassa niiden tulkinnassa) kuin normaalin liikekontrollin ja liikekontrollin häiriön kriteerien välillä. Näkemyksiä aiheesta löytyy useita ja lisää empiiristä tietoa aiheesta on luvassa kotimaastamme, kun OMT-fysioterapeutti Vesa Lehtola on väittelemässä 26.1.2017 Helsingin Biomedicumissa yksilöllisesti suunniteltujen liikekontrollin häiriöitä korjaavan harjoittelun tehokkuudesta verrattuna yleisiin harjoitteisiin subakuutin (pitkittyvän) alaselkäkivun hoidossa. Vesa on toiminut fysioterapian alalla pitkään fysioterapeuttina, kouluttajana ja tutkijana. Myös allekirjoittaneet ovat saaneet kunnian olla Vesan opissa OMT-erikoistumisopintojen aikaan ja väitöskirjan etenemistä on ollut mielenkiintoista seurata Vesan Tietoa selkäkivusta -blogista. Koko Mind the Movement-tiimi onnitteleekin tulevaa tohtori Lehtolaa saavutuksestaan ja toivottaa tsemppiä tutkimusmaailmaan ja muihin uusiin haasteisiin.Jatka lukemista

Krooninen alaselkäkipu ja sen riskitekijät

https://pixabay.com/en/silhouette-man-race-run-114436/

”Don’t panic” ja jatka liikkumista! Voitaisiinko esimerkiksi kroonisen alaselkäkivun ennaltaehkäisy kiteyttää näinkin yksinkertaisesti? (Kuva: geralt. CC0 Public Domain)

Kroonisen kivun (kuten vaikkapa krooninen alaselkäkipu) alkulähteille sukeltaminen voi olla hyödyllistä kenelle tahansa kivun kanssa painiskelevalle, mutta etenkin terveydenhuollossa tietyt riskitekijät on hyvä osata tunnistaa. Krooninen alaselkäkipu on maailmanlaajuinen taloudellinen ja lääketieteellinen riesa ja lähteestä riippuen noin 5-15%:lla selkäkipu etenee krooniseksi. Krooninen alaselkäkipu tarkoittaa pakaralinjan ja kylkikaarien väliin paikantuvaa kipua ja epämukavuuden tunnetta, jota on kestänyt yli 12 viikkoa (Airaksinen ym., 2006). Aina jakoa akuuttiin ja krooniseen kipuun ei voida tehdä täysin mustavalkoisesti pelkästään ajan perusteella, sillä tämä ei kuvaa selkäkivun usein aaltoilevaa luonnetta. Edellisessä kirjoituksessa selkäkivulle altistavista tekijöistä tuotiin esiin joitain kuvantamisella havaittavia riskitekijöitä, mutta myös monet muut seikat voivat johtaa kivun kroonistumiseen. Kivun kroonistumiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät eivät ole mitenkään rajoittuneita pelkästään alaselkään, vaan esimerkiksi ns. “keltaisten lippujen” merkitys minkä tahansa kiputilan kroonistumisessa on yleisesti hyväksytty (mm. Balagué ym., 2012; Nicholas ym., 2011).Jatka lukemista