Fysioterapiasta tutkittua tietoa – Ilmaiseksi?

Knowledge is power

Tieto tekee supersankareita? Olisiko kuitenkin olemassa parempia tapoja hankkia tietoa kuin vahvistamalla muskeleitaan painavien kirjojen äärellä? (Kuva: Avrajyoti Mitra [CC BY 2.0])

Lääketieteen ja fysioterapiankin tulee olla ns. näyttöön perustuvaa, mutta miten ja mistä tietoa kannattaa etsiä? Internet on mullistanut monta alaa ja sen myötä kaikenlaisen tiedon määrä on lisääntynyt valtavasti. Näin on käynyt myös fysioterapian ja lääketieteen alalla ja ennen kaikkea tietoa on nyt huomattavasti helpompi hankkia. Tiedosta on myös tullut enenevässä määrin bisnestä, mikä on nostanut joidenkin lehtien ja artikkeleiden hinnat taivaisiin. Onneksi jotkut lääketieteen alan lehdet ovat joko lähteneet antamaan artikkeleitaan ilmaiseksi luettavaksi tai perustaneet toimintansa täysin open access -linjalle. Lisäksi netin käyttäjien suuri ystävä Google osaa auttaa etsivää. Ohessa muutama poiminta…Jatka lukemista

Lasten liikkumattomuus tuottaa laskua Suomelle?

kuva : Gaulsstin (CC-BY-3.0)

Liikkumisella on väliä. Yhtä kiistaton lausahdus kuin “tupakointi on epäterveellistä”, mutta siitä huolimatta molemmat ovat tämän päivän terveysongelmia. Toinen näistä sai vahvistusta Iltasanomien artikkelissa 18.3. “Liikuntapommi uhkaa Suomea: lapset liikkuvat hälyttävän vähän”, jossa nostettiin pintaan merkittävä ja kasvava kansantaloudellinen ja – terveydellinen ongelma: lasten ja nuorten liikkumattomuus. Tutkimukset osoittavat, että lasten ja nuorten liikkuminen jää valtaosalla selvästi suosituksia vähäisemmäksi riippumatta käytettävästä mittarista. Lisäksi ruutuaika (eli television, tietokoneen jne. parissa vietetyn aika) ylittää suurella osalla suositellut max. 2 tuntia/päivä. Edellä mainittu trendi uhkaa johtaa siihen, että nykynuoret sairastuvat aiempaa varhemmin erilaisiin kansanterveydellisesti kuormittaviin sairauksiin.

Jatka lukemista

Huimaus – milloin niska oireen taustalla?

 

spiral-staircase-430907_1280

Kuva : Bonnybbx (CC0)

Huimaus on oire, josta useimmilla löytyy omakohtaisia kokemuksia. Yardleyn ja kumppanien (1998) mukaan se on pääoireena 7 %:lla yleislääkärin vastaanotolla käyvistä potilaista. Huimaus voi käsittää hyvinkin erityyppisiä “huimaavia” tuntemuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi tunne, että ”silmissä sumenee”, ”keinuttaa”, ”ympäristö pyörii kuin olisi karusellissa” tai vaikkapa “kävely tuntuu huteralta”. Vastaavasti esimerkiksi kipuakin on monenlaista (mm. terävää, sykkivää, jomottavaa, säväyttävää jne.). Kliinikolle huimauksen tarkka kuvaus mahdollisine liitännäisoireineen (esim. kuulon heikentyminen, pahoinvointi, kasvojen tuntohäiriöt, puheentuoton häiriöt tms.) on oleellista tietoa, koska edellä mainitut asiat antavat vihiä siitä, millaiset syyt huimauksen taustalla voisivat olla. Lisähaastetta tutkimisen ja hoitolinjojen määrityksen kannalta seuraa, jos tilanteessa esiintyy useaa erityyppistä huimausta samanaikaisesti eri taustatekijöistä johtuen.

Fysioterapeutin vastaanotolle huimauksesta kärsivä tulee lääkärin lähettämänä tyypillisesti silloin, kun huimauksen katsotaan olevan niskaperäistä huimausta tai sisäkorvaperäistä hyvänlaatuista asentohuimausta. Tässä kirjoituksessa keskitytään niskaperäiseen huimaukseen.Jatka lukemista

Polvikipu ja neljä syytä

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikivun syitä voivat olla esimerkiksi hyppääjän polvi, juoksijan polvi, Osgood-Schlatter sekä Sinding-Larsen-Johanson syndrooma.

Polvikipu on yleistä liikkujilla ja urheilijoilla ja kaiken kukkuraksi erilaisten polvivaivojen kirjo on laaja ja mukavan sekava. Termit juoksijan polvi, Osgood-Schlatter, sääriluun kyhmy ja hyppääjän polvi ovat varmasti monelle tuttuja, mutta näiden eroja kysytään ainakin allekirjoittaneelta varsin usein. Lisäksi tähän raviin voidaan heittää mukaan myös troikka nimeltä Sinding-Larsen-Johansson ja heidän mukaansa nimetty syndrooma. Kaikissa neljässä on tavalla tai toisella kyseessä rasitusperäinen polvikipu, mutta mikä erottaa nämä neljä vaivaa toisistaan? Toivottavasti tämän luettuasi osaat vastata tähän arvoitukseen!

Jatka lukemista

Oman kehon ajotaidot – Miten liikkeen hallinta ja kipu liittyvät toisiinsa?

Luiden, nivelten ja lihasten merkitys liikkumisessa on karkeasti ajateltuna hyvin selkeää. Hermoston toiminta tuntuu tietyssä mielessä myös varsin yksiselitteiseltä, koska ilman hermoston sähköimpulsseja lihakset eivät kykene supistumaan eivätkä nivelet ja luut liikkumaan. Jos liike olisi puhtaasti mekaaninen ilmiö, olisi ihmisen liikkumista mallintava robotti jo todennäköisesti keksitty. Ilmeisesti toistaiseksi kehittynein tällainen robotti näyttää tältä:

Jatka lukemista

Tunnistaisitko CRPS:n?

CRPS voi tuntua voimakkaana polttelevanakin kipuna.

CRPS on moninainen alueellinen kipuoireyhtymä, jossa pääoireena voi olla kipu, jota kuvaillaan usein hyvin monivivahteisin sanoin.
Kuva: Prairie Kittin

CRPS (eli lontoon kielellä complex regional pain syndrome) on yksi niistä, tässä tapauksessa surullisen kuuluisista, “rakkaista lapsista”, joilla on ollut historiansa aikana monta nimeä. CRPS on tunnettu mm. nimillä “RSD” (reflektorinen sympaattinen dystrofia), “Sudekin atrofia”, post-traumaattinen kipuoireyhtymä tai jos tilaan on liittynyt hermovamma, niin ollaan voitu puhua kausalgiasta. Suomeksi yleisimmin CRPS:ää kutsutaan lyhenteellä tai puhutaan monimuotoisesta alueellisesta kipuoireyhtymästä. Tämän tilan tunnistaminen on välillä vaikeaa ja sen diagnosointia hankaloittaa usein taustalla oleva trauma. Tavallisimmin CRPS saa alkunsa jostain traumasta, joskus suuremmasta ja joskus mitättömämmästä.

 Jatka lukemista