Manipulaatio alaselkäkivun hoitona – kohdentamisen merkitys?

Manipulaatiohoidot ovat osa manuaalista terapiaa, ja monet terapeutit kokevat sen tehokkaana työkaluna. Useat asiakkaat ovatkin saaneet manipulaatiosta helpotuksen erilaisiin oireisiinsa kuten kipuihin ja liikerajoituksiin. Manipulaatiohoidon kohdentamisen merkitys, silloin kun manipulaatiolla tavoitellaan kivun lievittymistä, on yksi manuaaliseen terapiaan liittyvä puheenaihe. Miten suuri merkitys toivotun vasteen (kivun lievittymisen) aikaansaamisen kannalta on siis sillä, toteutetaanko manipulaatio spesifisti selkärangan tiettyyn segmenttiin oirealueella vai saadaanko yhtä lailla myönteisiä vaikutuksia myös siten, että manipulaatio kohdennetaankin oirealueesta selvästi etäämmälle muualle selkärankaan?Jatka lukemista

Rullaten rennommaksi, voimakkaammaksi ja liikkuvammaksi?

Kuva: John Hayato (CCO)

Onko tuttua hommaa? Nyt selvitetään, mihin kaikkeen foam rollaus pystyy! Kuva: John Hayato (CCO)

Tämän päivän liikuntatermejä ovat putkirullaus ja lihaskalvot. Vielä vakuuttavammalta kuulostaa, jos puhutaan foam rollauksesta ja faskioista. Kuntokeskusten venyttelytilat ja median julkaisut ovat viime vuosina täyttyneet vähitellen puolen metrin mittaisista putkista, joiden päällä ihmiset rullailevat irvistellen erilaisissa asennoissa. Ulospäin tämä saattaa näyttää hitaalta itsekidutukselta irvistyksineen ja hengenhaukkomisineen, mutta jokin syvempi tarkoitus rullailulla näyttäisi olevan, kun sitä pienestä tuskanhiestä huolimatta tehdään. Jostain syystä rullailun vaikutukset yhdistetään lähes automaattisesti lihaskalvoihin ja faskioihin, joten Mind the Movement päättikin aloittaa myofaskiaalisten myyttien murtamisen foam rollauksen osalta.

Tämän kaksiosaisen artikkelisarjan toinen osa löytyy tämän linkin takaa: Foam rollaus, osa 2: Näytön puutteen vastaisku.

Mitä myyteistä tiedetään

Kaikkiaan foam rollausta ja itse toteutettavaa pehmytkudoskäsittelyä (self-myofascial release, SMR) kokonaisuudessaan on tutkittu varsin vähän.Jatka lukemista

Aivotärähdys voi kolahtaa muuallakin kuin päässä – Tutkimus aivotärähdysten ja alaraajavammojen välisestä yhteydestä

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

CC BY-NC-ND 2.0 (Peter Dean)

Miten aivotärähdykset ja tuki- ja liikuntaelinvammat liittyvät toisiinsa? Tähän kysymykseen törmättiin tuoreessa amerikkalaistutkimuksessa, jossa selvitettiin alaraajojen akuuttien tuki- ja liikuntaelinvammojen riskiä aivotärähdyksen jälkeen yliopistourheilijoilla (Lynall ym. 2015). Eri lajien urheilijoilla havaittiin vuoden seurannassa noin 1,5-2 -kertainen riski saada akuutti alaraajavamma. Tutkimuksessa selvitettiin urheilijoiden terveystietojen perusteella akuuttien alaraajavammojen määrää ennen aivotärähdystä ja sen jälkeen, sekä verrattiin urheilijoihin jotka eivät olleet saaneet aivotärähdystä.

Jatka lukemista

Kipu, liikekontrolli ja kehon hahmotuskyky

Bodymap

Olisiko kehon hahmotuskyky parempi, jos käytössä olisi tallainen kehokartta? (Kuva muokattu kohteesta: kartal8167. [CC0 Public Domain])

Blogissamme käsiteltiin tuossa taannoin liikekontrollia ja siihen liittyviä käsitteitä kuten esimerkiksi liikekontrollinhäiriö, liikehäiriö ja niin edespäin, minkä lisäksi kertailtiin niskan liikekontrollinhäiriön testaamista. Tuossa liikekontrollia käsittelevän artikkelin yhteydessä puhuttiin kehon ajotaidoista ja nyt voidaan siirtyä vaikkapa suunnistamisen, navigoimisen ja kehonkarttojen äärelle miettimään, miten nämä liittyvät krooniseen kipuun nykytietämyksen (tai olettamuksen) mukaan. Eniten kehonkartan toimivuutta ja siihen liittyvää tuntoaistin tarkkuutta on tutkittu CRPS-potilailla, amputaatioiden jälkeen aavesärystä kärsivillä sekä lääketieteen talouspeikon alaselkäkivun osalta. Katsotaanpa, miten pystymme navigoimaan tässä aivokuorien, hermojen, teorioiden ja tuntoaistin tarkkuuden testaamisen viidakossa ja pohditaan samalla mitä linkittää kehon hahmotuskyky kipupotilaan fysioterapiaan?

 

Taustaa kartoittumiselle ja häiriintymiselle

Aina silloin tällöin kuulee puhetta siitä, miten kehon hahmotuskyky on häiriintynyt fysioterapiapotilailla. Mitä tällä tarkoitetaan ja mitä mittareita tähän on?Jatka lukemista

Sairaus nimeltä istuminen – Uusi nimi fyysiselle inaktiivisuudelle vai erillinen riskitekijä?

Istuminen on nyt virallisesti demonisoitu. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 17.6.2015 kansalliset ”Istu vähemmän – voi paremmin” -suositukset istumisen haittojen vähentämiseen. Harva olisi välttämättä 10-20 vuotta sitten uskonut, että terveysliikuntasuositusten lisäksi tarvitaan erikseen istumasuositukset, mutta se kuvastaakin toisaalta kuinka huolestuttavasta ilmiöstä näyttäisi olevan kyse. Minkälainen vaaratekijä istuminen terveydelle sitten on ja mihin istumasuosituksilla pyritään?

Jatka lukemista

Nikamavaltimo ja niskan manipulaatio, osa 2 – Testaamisesta ja verenkierron muutoksista

Niskan rotaatio

Vaikuttaako niskan asento kaularangan verenkiertoon? (Muokattu kuvasta: Iveto [CC BY-SA 4.0])

Pitkäksi paisunut kaularangan verenkiertoa käsittelevä artikkeli saa jatkoa kun ensimmäisen osan manipulaatioita ja niihin liittyen nikamavaltimoon kohdistuvia riskejä käsitellylle artikkelille on vuorossa jatko-osa. Tässä toisessa osassa mietitään turvatestien ja niskan manipulaation vaikutusta verenkiertoon sekä tarkastellaan niskan asentojen vaikutusta niin ikään verenkierrollisesta näkökulmasta. Useampi taho suosittelee niskaan liittyen tarkan anamneesin keräämistä ja vakavien haittojen poissulkua rutiininomaisena toimenpiteenä, mutta etenkin ennen niskan manuaalista hoitoa. Mitä oikeastaan tiedämme siitä, kuinka tarkkaa tuo tutkiminen on ja miten esimerkiksi niskan manipulaatio vaikuttaa kaularangan ja aivojen väliseen verenkiertoon?Jatka lukemista