CFT ja Ben Cormack – Alaselkäkipu, kliininen päättely ja luonnollinen liikkuminen

Näillä kahdella kurssilla voi kuvainnollisesti sanoa taulun saaneen täytettä tai kuinka lampun ympärille tuli muitakin ajatuksia, joidenka virtaa puretaan tämän koulutusbriiffin muodossa. (Kuva [CC0])

Elokuussa ulkona paistoi aurinko ja shortseissakin tuli kuuma, kun ammatilliset koulutukset pyörähtivät käyntiin. Syyskuun puolivälissä koulutukset jatkuivat hieman viileämmässä ilmastossa ja shortsit olivat vaihtuneet farkkuihin. Syksyn ensimmäisenä koulutuksena sai luvan toimia UMPOFin järjestämä Ben Cormackin “Functional Therapeutic Movement” -koulutus. Toisin kuin nimestä voisi päätellä, tästä kurssista oli liikekontrollintestit ja tarkka liikenysvääminen kaukana, kun taas alaselkäkipu oli keskiössä.

Syyskauden toinen koulutus oli Suomenlinnan mahtavissa maisemissa järjestetty kognitiivisen funktionaalisen terapian (CFT) toinen kolmipäiväinen koulutuskokonaisuus, jossa ohjaajana toimi Wim Dankaerts. Tämä kurssi oli jatkoa keväällä ja vuosi sitten järjestetyille CFT 1 -koulutuksille ja pohjautuu Peter O’Sullivanin tutkimusryhmän pähkäilemään kliinisen päättelyn näyttöön perustuvaan viitekehykseen.

Tavallaan molempien kurssien tärkein anti tiivistyi loistavasti Cormackin yhteen ensimmäisistä sanomisista: “Sometimes we zoom in on the bones, joints and tissues so much that we don’t actually see the person in front of us”. Eli suomennettuna ja avattuna; joskus keskitymme niin pieniin yksityiskohtiin (kuten luihin, kudoksiin jne…) että unohdamme edessämme olevan ihmisen ja saatamme jättää kaikkein olennaisimman kokonaan hoitamatta. Tällöin käy helposti niin, ettemme pysty auttamaan ihmistä eteenpäin ja kohtaamaan kivun aiheuttaman noidankehän ongelmavyyhtiä ratkaisukeskeisesti.Jatka lukemista

Alaselkäkivun hoito käyntiin STarTti-laukauksella

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Alaselkäkivun hoito voi tarkentua riskiluokittelun mukaan. (Kuva: Michael Dorausch, [CC BY-SA 2.0])

Kuinka nopeasti ja miten saamme tämän potilaan/asiakkaan alaselän kuntoon?” Itse ainakin huomaan kysyväni näitä kysymyksiä itseltäni aika usein. Käytännössä kysymys voidaan esittää myös “pystytäänkö alaselkäkivun kulkua ja hoidon tehokkuutta ennustamaan?” Kuten varmaan arvaattekin, näyttöön perustuva vastaus tulee tyylitellä muotoon “alaselkäkivun hoito riskiluokittelun avulla saattaa olla mahdollista ennustaa alaselkäkivun kulkua ja ohjata interventioita”. Mutta kuinka? Tässä kirjoituksessa tutkaillaan kuinka alaselkäkivun hoito voi tarkentua tai tehostua verrattuna ns. normaaliin hoitoon STarT Back Screening Tool -kyselylomaketta ja sen ohjaamaa hoitoa yhtenä vaihtoehtona käyttäen.Jatka lukemista