Jännekipu yleisesti

jännekipu, akillesjännekipu, akillesjännetulehdus, tenniskyynärpää, tendinopatia

Mitä erilaisia jännekipuja on olemassa?

Mistä se johtuu ja mitä sille voi tehdä?

Jännekipu tunnetaan myös ammattitermeillä “tendinopatia” tai “tendiniitti” ja niillä tarkoitetaan kiputilaa, joka nimestäkin päätellen voidaan ajatella johtuvan jänteestä. Aamujäykkyys ja -arkuus sekä kipu kuormittaessa ja paikallaan olon jälkeen liikkeelle lähtiessä ovat yleisimpiä oireita. Tyypillisimpiä esimerkkejä jännekivuista ovat tenniskyynärpää, akillesjännekipu (tai akillesjännetulehdus) ja plantaarifaskiitti (eli jalkapohjassa kantapään kohdalla tuntuva kipu). Muita yleisiä jännekipuja ovat esimerkiksi hyppääjän polvena tunnettu polvijännekipu, takareiden kiinnituskohdan kiputila pakarassa tai vaikkapa olkapään kiertäjäkalvosimen jänteiden ärsyyntyminen.

Useat nimet kuten “tendiniitti”-päätteet tai akillesjännetulehdus viittaavat kuitenkin tulehdukseen, mutta harvoin kyseessä kuitenkaan on merkittävä tulehdus. Tästä syystä termeistä “jännekipu” on ehkä kaikkein paras kuvaamaan tilannetta. Lisäksi on hyvä painottaa, että kipu, toimintakyky sekä kudosvaurioiden vaarallisuus eivät kulje käsi kädessä. Kivun määrä ei siis kerro suoraan mitään tilanteen vaarallisuudesta ja kipeää jännettäkin voi harjoittaa turvallisesti eikä sen katkeaminen ole todennäköisin vaihtoehto.

Tähän sivulle olemme yrittäneet koostaa tiivistetyn infon jännekivuista, minkä lisäksi jutun lopusta löydät linkit joita seuraamalla voit tutustua tarkemmin joidenkin yleisimpien jännekipujen luonteeseen.

Mistä jännekipu johtuu?

Jännekipu tai -vaiva, miten sen haluaa sanoa, saattaa olla olemassa oireettomana pitkäänkin ja on mahdollista, että pysyy ikuisesti oireettomana. Toisilla henkilöillä se taas saattaa alkaa oireilemaan ennemmin tai myöhemmin rasituksen tai rasittamattomuuden johdosta. Jänteiden tehtävä kehossa on toimia voimansiirtäjinä toimien vähän samaan tapaan kuin jouset. Vaikka ne on suunniteltu tähän tarkoitukseen, on tämä myös niiden heikkous.

Jänteen kipeytyessä kyseessä on tyypillisimmin pitempään jatkunut kuormitusperäinen häiriö. Tämä voi johtua niin yli- kuin alikuormituksesta, minkä lisäksi nykyään näyttäisi siltä, että etenkin äkillinen muutos kuormituksessa olisi oireiden provosoitumisen kannalta merkittävin mekanismi. Etenkin korkeat ja luonteeltaan nopeat kuormat ovat jänteiden kannalta haasteellisia. Äkillisesti kasvava kuormitus voi johtaa jänteen ärsyyntymiseen vaikkapa runsaan kaupunkilomalla runsaan kävelyn ansiosta, useamman pelin tennisturnauksen johdosta, remonttiurakan takia tai vaikkapa talven jälkeen juoksuharrastuksen aloittamisesta uudelleen.

Muita vaikuttavia tekijöitä kuormituksen muutosten ja häiriöiden ohella ovat mm. aikaisempi jännekipu, jotkin sairaudet (kuten kohonnut kolesteroli tai diabetes), ylipaino, geenit tai naissukupuoli etenkin vaihdevuosien aikaan. Biomekaniikalla, lihasvoimalla ja esimerkiksi toiminnallisilla linjauksilla tai ns. “lihastasapainolla” voi myös olla vaikutusta, mutta läheskään kaikilla nämä tekijät eivät ole merkittävimpiä tai edes liity jännekipuun lainkaan.

tenniskyynärpää voi häiritä kupista juomista.

Yleisimmin jännekivut yhdistetään alaraajan näkyviin jänteisiin kuten polvi- ja akillesjänne, mutta myös yläraajassa on jänteitä ja jännekipuja. Tenniskyynärpää on yksi esimerkki yläraajan jännekivuista ja se voi ärtyneimmillään häiritä jopa kupista juomista.

Kuormituksen vaikutus

Ylikuormituksesta osalta riskiryhmässä ovat aktiiviliikkujat tai muuten tiettyä kehonosaa paljon rasittavat henkilöt. Esimerkiksi juoksijat, joilla paljon juoksukilometrejä viikon aikana voivat altistua helpommin akilleskivuille tai plantaarifaskiitille. Lisäksi tenniskyynärpään saamiseksi ei pidä pelata tennistä, vaan runsas käsillä työskentely esimerkiksi ruuvaminen tai hiiren käyttö voi olla yhteydessä kyynärpään lihasten ja jänteiden kipeytymiseen.

Ylirasituksen tai äkillisen rasituksen muutoksen aiheuttaman kivun monesti ymmärtää loogisena, mutta entäpäs alikuormitus? Miten se voi aiheuttaa kipua jänteeseen? Tässä ajatuksena on, että hyvin passiiviset elämäntavat omaavilla henkilöillä jänne ikään kuin “unohtaa olevansa jänne” ja ei tällöin kestä sitäkään vähään kuormaa kipeytymättä.

Rakennemuutoksia jänteessä

Mikroskooppisissa tutkimuksissa voidaan havaita pieniä muutoksia jänteen rakenteessa, jotka saattavat vain joissain yksittäisissä tilanteissa liittyä kipuiluun. Lihaskireydet, -heikkoudet, asentovirheet tai liikkeen hallinnan häiriöt voivat vaikuttaa joillain yksittäisillä henkilöillä lähinnä harrastuksiin ja kuormitukseen liittyen. Isommassa mittakaavassa niiden ei olla havaittu automaattisesti johtavan jännekipuihin ja osa näistä voi olla jopa jännekivun aiheuttamia.

Jännealueen kivut voivat toki johtua myös muista syistä, joten jännekipu ei aina ole automaattisesti itse jänteen aiheuttamaa. Lääkärin tai soveltuvan osaamisen omaavan muun terveydenhuollon ammattilaisen erotusdiagnostiikka on paikallaan, jos kipu on alkanut selkeän vamman seurauksesta, siihen liittyy saman raajan tuontopuutoksia tai säteilykipua laajemmalla alueella, kipuun liittymätöntä voimattomuutta tai kipu ei helpota lainkaan edes levossa.

jänteen rakenne, jännekipu, jänteen turvotus

Jänteet koostuvat tiivisti pakkautuneista köysimäisitä kollageenisäikeistä. Jännekivussa näiden rakenteiden sekaan voi kertyä nestettä, mikä voi aiheuttaa tunnusteltavissa olevan patin jänteeseen.

 

Jännekivun hoito

Jännekivun hoidossa ei ole käytössä mitään pikakonsteja tai huipputieteellisiä hoitotoimia, joilla vaivan saa pois nopeasti ja helposti. Tosia asia kuitenkin on, että jos kivusta haluaa eroon, kannattaa olla valmis panostamaan aikaa ja hiukan vaivaa itsensä hoitamiseen. Vaikka jännekipu on käytännössä rasitusperäinen vaiva, on niiden tärkein hoitomuoto huolella suunniteltu ja asteittain etenevä harjoittelu. Fiksusti suunniteltuna ja toteutettuna noin 15min kerrallaan riittää ja kuntoutuksen edetessä harjoitusmäärä putoaa vain muutamaan kertaan viikossa.

Netistä etsiskellessä tapaa suositeltavan hoidoksi erilaisia venytyksiä, kylmää, itse tehtävää hierontaa tai jos jonkinlaista harjoitusta ja laitehoitoa ja totaalilepoa. Kortisonistakin ajoittain puhutaan, mutta sitä ei nykyisellään suositella jännevaivoihin sen jännettä haurastuttavan ja mahdollisesti oireilun kroonistumista lisäävän riskin vuoksi.

Yksilöllisesti jännettä kaikkein ärsyttävimpiä aktiviteetteja voi olla hyvä rajoittaa hetken aikaa, mutta täysi liikkumattomuus on harvoin jos koskaan tarpeellista tai hyödyllistä. Alkuun lyhyt lepo voi rauhoittaa tilannetta, minkä jälkeen asteittainen paluu aktiviteetteihin on järkevää ja yleensä turvallista. Pysyvämpien tulosten ja hyvän rasituksen sietokyvyn saavuttamiseksi täytyy aina panostaa oikeanlaiseen harjoitteluun. Positiivista on se, että harjoittelu on halpaa ja tehokasta, negatiivista taas se, että vaivan paranemiseen voi kulua aikaa.

Harjoittelun osalta on tärkeää, että harjoittelu on kohdennettua ja riittävän rasittavaa, muttei etenkään alkuun liian räjähtävää. Harjoitteluun saa apua fysioterapeutilta, minkä lisäksi olemme olleet mukana luomassa netistä ostettavaa hyvään hoitokäytäntöön ja näyttöön perustuvaa omatoimista harjoitusohjelmaa.

Jännekipujen hoitoon löytyy esimerkiksi OmaKuntoutus.fi -verkkovalmennukset, joiden luomisessa osa blogin kirjoittajia on ollut mukana. Harjoitusohjelmissa käydään läpi kunkin vaivan perusluonnetta ja mitä arjessa sekä harjoittelussa ja liikunnassa kannattaa huomioida. Tämän tavoitteena on auttaa ymmärtämään vaivaa paremmin. Lisäksi olennaisena osana tottakai ohjataan yksityiskohtaisesti asteittain etenevää harjoittelua ja neuvomme kullekin harjoitusportaalle sopivat harjoitukset tukiharjoituksineen.

Jännekipu, akillesjännekipu, lihas ja jänne

Akillesjänne lienee tunnetuimpia jänteitä ja se kiinnityy yläosastaan pohkeen lihaksistoon ja alaosastaan kantapäähän. Yleisin kipukohta akillesjänteessä on noin 5cm kantapäästä ylöspäin, ei siis kuvan osoittama jänteen ja lihaksen liitoskohta. (Kuva: Manu5 [CC BY-SA 4.0])

Erilaisia jännekipuja

Minkälaisia jännekipuja meillä sitten on olemassa? Vastaus lienee että kaikenlaisia. Yläraajassa jännekipu voi vaivata olkapään kiertäjäkalvosimessa tai golf- ja tenniskyynärpäänä. Alaraajassa taasen akillesjännekipu, plantaarifaskiitti ja polvijännekipu lienevät yleisimpiä takareiden jännekivun ja pakarajännekivun ollessa hieman harvinaisempia. Tässä alla linkit keräämiimme infopaketteihin niistä jännekivuista, joista olemme jo ehtineet kirjoittaa:

  • Akillesjännekipu
  • Plantaarifaskiitti
  • Tenniskyynärpää