Tenniskyynärpää

Tenniskyynärpää, eli lateraalinen epikondyliitti, tuntuu kipuna kyynärpään ja -varren sivulla etenkin ranteen ojentajia käyttäessä. (Kuva: BruceBlaus [CC BY-SA 4.0])

Tenniskyynärpää tarkoittaa kiputilaa, joka tuntuu kyynärpään ulkosyrjällä ranteen ojentajalihasten kiinnityskohdan tietämillä. Vaivasta käytetään myös nimityksiä lateraalinen epicondylalgia ja lateraalinen epicondyliitti. Saadakseen tenniskyynärpäävaivan, ei kuitenkaan tarvitse pelata tennistä tai välttämättä harrastaa yhtään mitään. Moderniin elämään tiiviisti kuuluvat tietokoneet erilaisine hiiriratkaisuineen sekä muut työperäiset toistoliikkeet tai staattinen kuormitus saattavat riittää ärsyttämään kyynärpäätä.

Tenniskyynärpää oireilee kättä käyttäessä

Ärtyneimmillään tenniskyynärpää voi olla hyvinkin arka ja kipu voi toisinaan säteillä kyynärvartta pitkin kohti rannetta. Golf-kyynärpää on puolestaan periaatteiltaan sama vaiva, mutta toisella puolen kyynärpäätä. Tenniskyynärpäähän liittyvä kipu ilmenee etenkin puristusotteissa ja on usein voimakkaampi silloin kun kyynärpää on suoraksi ojennettuna ja/tai jos puristusotteeseen liittyy kyynärvarren kiertoliike. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa paistinpannun nostaminen tai ihan vain kahvin juonti kupista, jos vaiva on päässyt oikein ärhäkkääksi. Ranteen ojentajalihaksissa sekä etenkin niiden kiinnityskohdassa kyynärpään ulkosyrjällä voi olla sormella painellessa arkuutta ja joskus turvotustakin. Lisäksi puristusvoima on yleensä heikentynyt (usein kivun takia) ja ranteen liikkuvuus voi olla rajoittunut.

Oireilua edeltää tyypillisesti muutos yläraajan kuormituksen määrässä ja/tai intensiteetissä sekä puutteellinen palautumisaika rasituksen jälkeen. Usein oireet liittyy lisääntyneeseen työkuormitukseen tai tavanomaista kuormittavampiin vapaa-ajan aktiviteetteihin kuten esimerkiksi remontointiin tai yläraajaa rasittavan liikuntaharrastuksen aloittamiseen. Tarkempaa tietoa yleisesti kaikkien jännekipujen syistä voit lukea täältä.

Hoitokonstit, joilla tenniskyynärpää kukistetaan

Hoitona käytetään monenlaisia menetelmiä, joita voivat olla esimerkiksi ohjaus ja neuvonta, kipulääkitys, erilaiset tuet ja teippaukset, kotiharjoitteet, injektio-hoidot sekä fysikaalisia hoidot. Monenkaan hoidossa käytetyn menetelmän tueksi ei ole (toistaiseksi) vahvaa tieteellistä näyttöä vaan näyttö on kohtalaista/heikkoa ja joistakin menetelmistä (kuten kortisoni-injektio) on osoitettu jopa olevan epäsuotuisia vaikutuksia vaivan paranemisen kannalta pitkän aikavälin seurannassa.

Jänteen rasituksen sietokykyä parantavalla voimaharjoittelulla on nykytiedon valossa tärkeä rooli tenniskyynärpään hoidossa. Se vaikuttaa olevan hyödyllistä niin kivun lievittymisen kuin toimintakyvyn paranemisenkin kannalta tenniskyynärpään kuntoutuksessa. Harjoittelun osalta tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimustietoa, jotta voidaan esimerkiksi sanoa minkälainen voimaharjoittelu, mahdolliset erilaisten harjoitusmuotojen yhdistelmät sekä harjoittelun annostelu olisi optimaalisinta jännekivusta kuntoutumisen kannalta. Jännekipujen kuntoutuksesta tiedetään, että rasituksen sietokykykä parantavan voimaharjoittelun tulee kuitenkin olla systemaattisesti toteutettua ja kuormitusta on syytä lisätä asteittain. Lisäksi on tärkeää antaa harjoittelusta palautumiselle riittävästi aikaa.

Kehittämämme harjoitusohjelma tenniskyynärpään kuntoutukseen sisältää kliinisessä työssä tehokkaiksi todetut ja tieteellisissä tutkimuksissa vaikuttaviksi osoitetut harjoitusmenetelmät ja harjoittelun annostelun ohjeistuksen, joka toteutetaan yksilöllinen tilanne huomioiden. Lisäksi saat tietoa vaivaan liittyen sekä erilaisia kivun lievittämiseen liittyviä vinkkejä.

Raskaiden työkalujen käyttö tai toisaalta myös kevyt toistotyyppinen työskentely voivat altistaa tenniskyynärpääkivuille.

Raskaiden työkalujen käyttö tai toisaalta myös kevyt toistotyyppinen työskentely voivat altistaa tenniskyynärpääkivuille.